Pudasjärveläisten käsityksiä Pudasjärvellä puhutusta murteesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen pudasjärveläisten käsityksiä Pudasjärvellä puhutusta murteesta. Pudasjärvi sijoittuu Oulun seudun murrealueen ja Kainuun murrealueen rajalle ja on täten murrealueena ristiriitainen. Tutkielmani tavoitteena on ollut selvittää, millaisia murrevariantteja pudasjärveläiset kokevat käyttävänsä, millaisia havaintoja he tekevät Pudasjärvellä puhutusta murteesta ja minkä murteen puhujiksi he identifioituvat.

Tutkielmani on osa kansandialektologista tutkimuskenttää ja edustaa laadullista tutkimusta. Tutkielmassani tarkastelen informanttieni avoimia vastauksia, joiden analysoinnissa käytän sisällönanalyysia. Lisäksi tarkastelen monivalintakysymysten vastauksia prosentuaalisina osuuksina, ja teen myös sanastontutkimusta murresanoja käsitellessäni. Aineistona olen käyttänyt laatimallani sähköisellä kyselylomakkeella lokakuussa 2024 saamiani vastauksia. Olen ohjeistanut vastaamaan kyselyyn vain, jos on täyttänyt 15 vuotta ja on joko kotoisin Pudasjärveltä tai asunut siellä merkittävän osan elämästään. Informantteinani on toiminut 836 henkilöä.

Tutkin analyysissani, kokevatko pudasjärveläiset käyttävänsä läntisiä vai itäisiä variantteja seuraavissa kielenpiirteissä: ts-yhtymä, tk-yhtymä, k:n astevaihtelu, kin-liite, ai-diftongi, eA-yhtymä, sinä-persoonapronomini, idän erikoisgeminaatio, yleisgeminaatio sekä svaavokaali. Keskeisin saamani tulos on se, että pudasjärveläiset kokevat käyttävänsä melko tasaisesti sekä itäisiä että läntisiä variantteja. Kuitenkin esimerkiksi jotkut Oulun seudun murteen piirteet (tk-yhtymän assimiloituminen ja sinä-pronominin nää-variantti) koetaan osaksi pudasjärveläistä puhetta, kun taas joitakin Kainuun murteen piirteitä (ai-diftongin reduktio ja idän erikoisgeminaatio) ei niinkään. Olen vertaillut vastauksia myös alueittain ja ikäryhmittäin, ja on selvää, että nuoremmat informanttini sekä länsipuoliskon informantit kokevat pudasjärveläisten käyttävän enemmän läntisiä variantteja, kun taas vanhemmat informanttini sekä itäpuoliskon informantit itäisiä variantteja.

Käsittelen myös keskeisimpiä informanttieni esiin tuomia kielenpiirteitä sekä murresanoja, joita heidän mielestään Pudasjärvellä käytetään. Esittelen tutkielmassani muun muassa 36 murresanaa, jotka informanttini ovat esittäneet. Lisäksi selvitän pudasjärveläisten murreidentiteettiä. Pudasjärveläiset kokevat puhuvansa murteella, mutta kaikki pudasjärveläiset eivät puhu heidän mielestään samalla tavalla. Murteeseen vaikuttaa informanttieni mukaan puhujan asuinalue ja ikä. Noin puolet informanteistani kuitenkin kokee, että Pudasjärvellä puhutaan sekä Oulun seudun että Kainuun murretta. Enemmän informanttini identifioituvat silti Oulun seudun kuin Kainuun murteen puhujiksi.

Tutkielmani tuo Pudasjärven murteen tutkimukseen kansandialektologista näkökulmaa ja antaa tietoa siitä, mitä paikalliset itse ajattelevat aiheesta, josta murteentutkijoillakin on näkemyseroja. Lisäksi pääsen tutkielmassani sivuamaan maallikoiden käyttämää metakieltä, ja tutkielmani osoittaakin, että maallikot tekevät tarkkojakin havaintoja murteesta. Lisäksi Pudasjärveä voi myös paikallisten käsitysten mukaan pitää siirtymämurrealueena, jossa murteet törmäävät toisiinsa. Tutkielmani antaa kiinnostavaa tietoa niin kielen tutkijoille kuin tavallisille kielenkäyttäjillekin ja avaa myös kiinnostavia jatkotutkimusmahdollisuuksia.