”Todettakoon vain lyhyesti suhteiden olevan erinomaiset niiden kuitenkaan olematta mitään poliittista erikoisväriä tai -luonnetta” : Suomen suhteet Romaniaan vuosina 1969–1971 Suomen Bukarestin suurlähetystön arkistojen näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassani perehdyn Suomen suhteisiin Romaniaan vuosina 1969–1971. Erityisesti kiinnitän huomiotani siihen, millaiset Suomen suhteet Romaniaan olivat tuona aikana ja mitkä tekijät suhteiden muodostumiseen sekä kehittymiseen vaikuttivat. Selvitän myös, millä tavoin Suomen muut tuolloin ajankohtaiset ulkopoliittiset linjaukset heijastuivat Suomen Romania-suhteisiin ja miksi Romania ylipäätään kiinnosti Suomea kahdenvälisten suhteiden tasolla. Tutkielmassani käsittelen suhteita diplomaattisista, poliittisista ja taloudellisista näkökulmista. Olennainen osa tutkimustani ovat myös Suomen ja Romanian välillä vuosina 1969 ja 1971 tapahtuneet valtiovierailut, joiden merkitys kahdenvälisten suhteiden kannalta on tutkimuksellisesti keskeinen.

Tutkimukseni aineisto koostuu Kansallisarkistossa olevasta Ulkoasiainministeriön Bukarestin lähetystön II arkistosta sekä Ulkoasiainministeriön arkistossa olevista Suomen Romania-suhteita käsittelevistä arkistoista. Arkistoaineistoni olen koonnut tutkimuskysymysteni pohjalta sekä huomioiden aikarajauksen. Arkistoaineistojen rajaaminen oli keskeinen osa tutkimukseni rajausta, sillä saatavilla olevaa materiaalia oli runsaasti. Tutkimukseni pääasiallinen metodi kontekstointiin painottuva historiallinen lähdekritiikki, jota olen hyödyntänyt keskeisesti lähdeaineistojeni läpikäynnissä. Arkistoaineistoja tarkasteltaessa tulee huomioida niiden sisältöön mahdollisesti vaikuttaneet ulkoiset tekijät, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi maailmanpoliittinen tilanne, Suomen ajankohtaiset ulkopoliittiset linjaukset sekä asemamaan vaikutus.

Tutkimukseni osoittaa Suomen suhteiden Romaniaan olleen tarkasteluvuosina hyvät, mutta eivät kuitenkaan erityiset. Suomen presidentti Kekkonen vieraili vuonna 1969 Romaniassa ja Romanian presidentti Ceausescu vieraili Suomessa 1971, mutta valtiovierailujen vaikutus jäi suhteellisen pieneksi. Valtiovierailujen myötä saatiin esimerkiksi solmittua erinäisiä sopimuksia Suomen ja Romanian välille, mutta suhteet eivät kuitenkaan muuttuneet erityislaatuisiksi. Toisaalta tutkimuksessani ilmeni myös, ettei tällainen kehityskulku ollut Suomen kannalta tavoiteltavaakaan. Suomen ja Romanian taloudelliset suhteet olivat myös varsin kelvollisella tasolla, mutta valtiot eivät olleet missään tapauksessa toistensa keskeisimpiä kauppakumppaneita. Suomea ja Romaniaa havaittiin yhdistävän erityisesti geopolitiikka, sillä molemmat jakoivat pitkän maarajan Neuvostoliiton kanssa.

Suomen ja Romanian suhteista kyseiseltä ajanjaksolta ei juurikaan ole aikaisempaa tutkimusta, joten tarve myös lisätutkimukselle on huomattava. Tutkimukseni tuo ilmi uusia tutkimustuloksia Suomen ja Romanian kahdenvälisistä suhteista sekä Suomen ulkomaanedustuksen toiminnasta Euroopan sosialistisessa maassa. Tutkimuskentällä on kuitenkin vielä runsaasti tilaa uudelle tutkimukselle aikaisemman tutkimuksen vähäisen määrän vuoksi.