Kielitietoinen opettajuus S2-oppilaiden suomen kielen kehityksen tukena
Harju, Henna-Riikka (2025-05-20)
Harju, Henna-Riikka
H.-R. Harju
20.05.2025
© 2025 Henna-Riikka Harju. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505203670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505203670
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee suomi toisena kielenä (S2) -oppilaiden suomen kielen kehitystä tukevia pedagogisia menetelmiä ja käytänteitä, sekä opettajan roolia kielitietoisen pedagogiikan toteuttajana sekä kielenoppimisen mahdollistajana. Tutkielman tavoitteena on koota yhteen suomen kielen oppimista edistäviä käytänteitä sekä tarkastella opettajan roolin merkittävyyttä kielitietoisuuden edistäjänä. Kandidaatintutkielma toteutetaan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja se pohjautuu alan ajankohtaiseen ja vertaisarvioituun tutkimuskirjallisuuteen.
Globalisaatio, yhteiskunnan kansainvälistyminen sekä lisääntynyt maahanmuutto ovat johtaneet siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa yhä useampi lapsi tulee kielellisesti moninaisista taustoista ja puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Tämä kehitys heijastuu myös suomalaisen perusopetuksen arkeen, jossa opettajat kohtaavat yhä useammin oppilaita, joiden kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Suomalaisella koulujärjestelmällä on kuitenkin pitkä yksikielisyyden historia, jonka vuoksi perusopetus on reagoinut hitaasti monikielistyvien oppilasryhmien tarpeisiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että suomen kielen oppimista tukevat osallisuuden saavuttaminen ryhmässä, kielten limittäisyyden mahdollistaminen opetuksessa sekä kielellinen tuki luokassa. Kielenoppimista tukee parhaiten osallistuminen autenttisiin kielenkäyttötilanteisiin sekä mahdollisuus osallisuuteen ja vuorovaikutukseen osana oppimistilanteita ja muuta koulun toimintaa. Tuloksista tulee ilmi, että opettajan rooli on merkittävä oppilaiden kielenoppimisen mahdollistajana ja kielitietoisen sekä kielellisesti vastuullisen pedagogiikan edistäjänä. Opettajalla tulee olla kyky reflektoida omaa asemaansa ja toimintaansa sekä kuulla ja kohdata jokainen oppilas yksilöllisesti kielitasosta tai taustasta riippumatta.
Globalisaatio, yhteiskunnan kansainvälistyminen sekä lisääntynyt maahanmuutto ovat johtaneet siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa yhä useampi lapsi tulee kielellisesti moninaisista taustoista ja puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Tämä kehitys heijastuu myös suomalaisen perusopetuksen arkeen, jossa opettajat kohtaavat yhä useammin oppilaita, joiden kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Suomalaisella koulujärjestelmällä on kuitenkin pitkä yksikielisyyden historia, jonka vuoksi perusopetus on reagoinut hitaasti monikielistyvien oppilasryhmien tarpeisiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että suomen kielen oppimista tukevat osallisuuden saavuttaminen ryhmässä, kielten limittäisyyden mahdollistaminen opetuksessa sekä kielellinen tuki luokassa. Kielenoppimista tukee parhaiten osallistuminen autenttisiin kielenkäyttötilanteisiin sekä mahdollisuus osallisuuteen ja vuorovaikutukseen osana oppimistilanteita ja muuta koulun toimintaa. Tuloksista tulee ilmi, että opettajan rooli on merkittävä oppilaiden kielenoppimisen mahdollistajana ja kielitietoisen sekä kielellisesti vastuullisen pedagogiikan edistäjänä. Opettajalla tulee olla kyky reflektoida omaa asemaansa ja toimintaansa sekä kuulla ja kohdata jokainen oppilas yksilöllisesti kielitasosta tai taustasta riippumatta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38539]