Suomessa asuvien ukrainalaisten käsityksiä suomen kielestä

Abstract

Olen pro gradu -tutkielmassani tarkastellut, kuinka Suomessa asuvat ukrainalaiset puhuvat suomen kielestä. Tarkoitukseni oli selvittää, millaisia käsityksiä heillä on suomen kielestä ja sen käytöstä sekä oppimisesta. Selvitin myös, millaisia mahdollisia asenteita heillä on suomen kieltä ja suomalaisia kohtaan. Koska olen kiinnostunut tavallisten kielenkäyttäjien havainnoista, käsityksistä ja asenteista, tutkimukseni edustaa kansanlingvistiikkaa.

Tutkimukseni aineisto koostuu kolmesta Suomessa asuville ukrainalaisille tehdystä haastattelusta. Osallistujia on yhteensä viisi. Heistä kolme on muuttanut Suomeen vuonna 2022 ja kaksi on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta. Aineiston analysoinnissa olen hyödyntänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että sekä alle vuoden että pidempään Suomessa asuneiden ukrainalaisten haastatteluissa suomen kieltä kuvailtiin vaikeaksi, mutta tärkeäksi osata. Suomen kielen osaaminen mahdollistaa osallistujien vastausten perusteella esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan saamisen sekä suomalaisiin tutustumisen, joten kielitaitoa voi pitää tärkeänä ainakin suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi. Suomea käytettiin haastattelujen perusteella pakosta, kohteliaisuudesta tai omasta halusta. Yhden osallistujan mukaan suomea on pakko osata vähän, koska kaikki suomalaiset eivät osaa englantia. Suomen kielen käyttöä rajoittivat englannin käytön lisäksi vähäinen kielitaito sekä vähäiset kielenkäyttötilanteet.

Tutkimustuloksista on nähtävissä, että haastatteluihin osallistuneet ukrainalaiset suhtautuivat suomen kieleen ja sen oppimiseen pääasiassa myönteisesti. Suhtautuminen suomalaisiin oli niin ikään myönteistä, ja suomalaisia kuvailtiin esimerkiksi lojaaleiksi. Osallistujien myönteinen suhtautuminen suomalaisiin heijastuu myös kielen oppimiseen: yksi osallistujista kertoi opiskelevansa suomea kiitollisuudesta ja kunnioituksesta suomalaisia kohtaan. Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneet ukrainalaiset vaikuttivat suhtautuvan suomen kieleen myönteisemmin kuin pakolaisina Suomeen saapuneet ukrainalaiset. Uskon tähän vaikuttavan sen, että he ovat ehtineet kunnolla integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja heillä on laajempi kokemus suomen kielestä ja sen oppimisesta. Suomen kieltä kuvailtiin rakkaaksi ja sopivaksi kuulolle ja korville. Kieltä opiskelemalla oppii yhden osallistujan mukaan myös kulttuuria. Pakolaisena Suomeen saapuneet osallistujat suhtautuivat selkeästi neutraalimmin suomen kieleen, mikä voi johtua siitä, että he olivat haastattelujen tekohetkellä asuneet Suomessa vasta vähän aikaa.

Ukrainalaiset tulevat muodostamaan suuren maahanmuuttajajoukon Suomessa tulevaisuudessakin, joten tutkielmani aihe on ajankohtainen ja täydentää tutkimuskenttää tältä osin. Koska aineistoni oli pieni eikä tutkimustuloksia voi pitää yleistettävinä, aihetta voisi olla syytä tutkia suuremmalla aineistolla. Lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia syvemmin myös suomalaisten asenteita ukrainalaisiin ja ukrainan kieleen. Selvää on kuitenkin, että monikulttuurisessa ja jatkuvasti kansainvälistyvässä elinympäristössämme maahanmuuttajien kieliasenteiden ja -käsitysten tutkiminen on tärkeää jatkossakin.