Kerrostalosuunnitelma Vantaan Kivistön alueelle

Abstract

Kandidaatintyöni on yhteisprojekti, johon kuuluu asemakaavasuunnittelun, asuntosuunnittelun ja rakennusopin kurssien harjoitustyöt, jotka tehtiin yksilötöinä. Kandidaatintyössäni painotan asuntosuunnittelun osuutta.

Asemakaavasuunnittelun kurssin harjoitustyön tehtävänä oli suunnitella asemakaava ja aluesuunnitelma Vantaan Kivistön alueelle. Alue oli kaavoittamaton peltoalue, joka sijoittuu pääkaupunkiseudun kehäradan pohjoispuolelle. Suunnitelmassa tuli toteuttaa Vantaan Kivistön visiota ja keskustan kaavarunkoa. Suunnitelman tavoitteena on luoda toiminnoiltaan sekoittunut, vehreä ja inhimillisen kokoinen kaupunkirakenne, joka perustuu käveltävyyteen ja näin kohtaamispaikkojen syntymiseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkirakenteessa on pyritty tiiveyteen, jolloin liikkumisen päästöjä voidaan vähentää ja näin toteuttaa kestävämpää kaupunkiasumista. Asuintalojen suunnittelussa on pyritty monipuolisiin julkisivuihin sekä vaihteleviin kerroskorkeuksiin ja kattomuotoihin. Kerrostaloasumisen lisäksi alueen itäreunan rinteeseen on sijoitettu terassitaloja, jotka mahdollistavat myös erityyppistä asumista alueella. Liikenteen osalta alueella on panostettu laadukkaisiin kävely- ja pyöräilyreitteihin rajoittaen autoliikenne vain yhteen alueen läpi kulkevaan ajotiehen, joka kuitenkin varmistaa esimerkiksi tavarantoimitukset alueen liiketiloille ja myös heikomman liikuntakyvyn omaavien asukkaiden pääsyn lähelle alueen toimintoja. Kävely- ja pyöräilyreitistö on suunniteltu vaihtelevaksi ja pyritty välttämään pitkiä suoria näkymiä, jotta välimatkat tuntuisivat kohtuullisilta ja miellyttäviltä. Reitistö on liitetty osaksi ympäröiviä alueita mahdollistaen sujuva siirtymisen joukkoliikenteen pysäkeille, lähialueen virkistysalueille sekä pyöräbaanalle.

Asuntosuunnittelun osuuteen valitsin puiston kulmassa olevan kerrostalon, joka on ensimmäisenä vastassa Lapinkylän aseman suunnalta saavuttaessa. Rakennuksen etelä- ja itäpuolen julkisivua hallitsee parvekevyöhyke, josta on näkymä puiston suuntaan kaikista asunnoista. Luonnonvalon pääsy asuntoihin on maksimoitu isojen ikkunoiden ja lasiliukuovien avulla. Osa parvekkeesta on rimoitettu mahdollistaen myös varjoisamman tilan aurinkoiseen suuntaan avautuvilla parvekkeilla. Pohjakerroksessa sijaitsevat talon yhteistilat ja asumismukavuutta on lisätty muun muassa mahdollistamalla pääsy pyörävarastoon nosto-oven kautta sekä yhteiskäyttökasvihuoneella. Muut kerrokset ovat asuinhuoneistoja vaihtelevilla pohjaratkaisuilla ja yksi asunto on mitoitettu kokonaan liikuntaesteisille. Neljänteen kerrokseen on sijoitettu myös kaksikerroksisia asuntoja.

Rakennusopin kurssilla kerrostalon työstämistä jatkettiin rakenteiden ja mitoituksen tarkennusten kautta aina detaljitasolle asti. Kerrostalo on betonirakenteinen ja perustuu kantaviin seiniin ja ontelolaattoihin. Asunnoissa on mietitty huoneistokohtaisen ilmanvaihdon reititykset sekä ylimmän kerroksen lattian kannatus pilarein perustuksille. Parvekevyöhyke muodostuu omista betonilaatoista, jotka tukeutuvat maahan asti jatkuviin väliseiniin. Parvekkeen detaljit on mietitty parvekelaatan ja asunnon lattian tason eron tasaamisessa esteettömyyden saavuttamiseksi, sekä mietitty rimoituksen kiinnitys ja tarvittaessa ilmanotto parvekkeen läpi ulkoa.