Kerrostalosuunnitelma Vantaan Kivistön alueelle

Abstract

Kandidaatintyöni on kokonaisuus kolmen kurssin muodostamasta yhteisprojektista. Yhteisprojekti on arkkitehtuurin koko kolmannen opintovuoden kestävä suunnittelutyö, joka rakentuu asemakaava-, asunto- ja kerrostalosuunnittelun kurssien myötä.

Yhteisprojekti alkoi asemakaavan laatimisella Vantaan Kivistössä sijaitsevalle Turkoosikehälle. Kivistö on Vantaan uusin kaupunkikeskus, jonka rakentaminen käynnistyi Kehäradan käyttöönoton ja asuntomessujen myötä vuonna 2015.

Alueen kaavoitusta ohjataan alueelle laaditulla Kaavarungolla, jota olen pyrkinyt itsekin noudattamaan suunnitelmassani. Kaavarunko painottaa inhimillisen kokoista, pienimittakaavaista ja sekoittunutta kaupunkirakennetta, joka tukee kävelyä ja luo mahdollisuuksia spontaaneille kohtaamisille kaupungissa. Suunnittelemani rakennuskanta koostuu keskustakortteleista, jotka toimivat tiiviinä kaupunkiympäristönä. Kortteleissa yhdistyy asuminen, julkiset palvelut ja liiketilat. Ratkaisulla tähdätään kestävään kaupunkirakentamiseen tiivistämällä maankäyttöä ja sekoittamalla toimintoja, jolloin myös liikkumistarpeet vähenevät ja alueella säilyy laaja viherverkosto.

Tarkempaan suunnitteluun, asunto- ja kerrostalosuunnittelun kursseille, valitsin korttelin alueen läpikulkevan kävelykadun varrelta. Kävelykatu on rajattu kokonaan pois autoliikenteeltä, huolto- ja pelastusajoa lukuun ottamatta, rauhoittaen sen oleskeluun, mutta toisaalta kytkien alueen tehokkaasti Vantaan pyöräverkostoon. Kävelykadun varrella oleviin kortteleihin kaavoitin liiketiloja, korkeaa rakentamista ja suuret porttikongit, jotka luovat yhtenäisen vaikutelman, jossa välikaduille työntyvät sisäpihat muodostavat korttelit toisiinsa sitovan puistokäytävän. Korttelien väliin muodostuu sosiaalisesti aktiivinen vyöhyke, jossa ihmiset kohtaavat arjessaan.

Korttelista valitsemani kerrostalo sijoittuu kävelykadun reunaan rajautuvalle tontille, jolloin sen maantaso kerrokseen on sijoitettu kaavamääräysten mukaisesti liiketiloja. Liiketilat sitovat kerrostalon osaksi katutilaa, jonka ilmettä suunnittelemani kerrostalo noudattaa. Katutila on mutkitteleva, ja korttelien vaihtelevat kolmijakoiset sekä pykältävät julkisivut luovat mielenkiintoisen ja ihmisen mittakaavaisen kaupunkikuvan. Vehreys ja kaupunkitila jatkuvat keskustakortteleiden toiminnallisilla katoilla, mikä luo porrastavaa kaupunkimaisemaa.

Kerrostalosuunnittelun kurssilla olen työstänyt rakennusteknisiä ratkaisuja työpiirustus- ja detaljitasolla. Suunnittelemassani kerrostalossa kaavarungon tavoitteet heijastuvat rakennuksen julkisivuun muun muassa ulkonevien parvekkeiden ja vaihtelevien julkisivumateriaalien kautta. Ensimmäinen kerros on korkeampi ja verhoiltu tiilellä, mikä erottaa sen selkeästi katutilan osaksi. Asuinkerroksissa julkisivu on lehtikuusiverhoiltu, ja kattokerros muodostaa oman kokonaisuutensa ollen kauttaaltaan verhoiltu COR-TEN-teräslevyillä. Julkisivua rytmittävät lisäksi erilaiset COR-TEN-teräksiset elementit, jotka tuovat ilmeeseen vaihtelua ja syvyyttä.

Asunnoissa on pyritty tehokkaaseen ilmansuuntien hyödyntämiseen julkisivusommitelman luomat reunaehdot huomioiden. Tehokkaan maankäytön ja kaavamääräysten myötä, kerrostalossa on kuusi maanpäällistä kerrosta ja kellari, jotta yhteistiloille on saatu riittävästi tilaa maantasokerrokseen. Kattokerroksessa ei enää asumista, vaan se on asukkaiden yhteisöllisessä käytössä. Neljään asuinkerrokseen suunnittelin asuntotyypeiltään vaihetelevia ja kompakteja asuntoja asukkaiden erilaisiin tarpeisiin. Eri asukasryhmät on pyritty huomioimaan niin yhteistiloissa kuin pihasuunnitelmassa sekä kerrostalon esteettömyydessä kauttaaltaan.