Naisopettajien kohtaama misogynia koulussa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee naisopettajiin kohdistuvaa misogyniaa ja sen ilmenemismuotoja koulujen toimintaympäristöissä. Vaikka opettajien kokema naisviha on tunnistettu ilmiönä, se jää usein tutkimuksissa ja koulukäytännöissä taka-alalle verrattuna oppilaiden kokemuksiin. Tutkielmassa painottuu erityisesti sukupuolittuneen vallankäytön vaikutus naisopettajien asemaan sekä koulun toimintakulttuurin rooli joko misogyniaa ylläpitävänä tai sitä ehkäisevänä rakenteena.

Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollistaa aiemman tutkimustiedon kriittisen tarkastelun ja teoreettisen jäsentelyn ilmiön monitasoisesta luonteesta. Aineisto koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä vertaisarvioiduista artikkeleista, väitöskirjoista sekä tutkimusraporteista. Tutkimuskysymykseni kirjallisuuskatsauksessa ovat: “Miten naisopettajiin kohdistuva epäasiallinen käytös ilmentää misogyniaa koulumaailmassa?” “Miten koulun toimintakulttuuri mahdollistaa tai ehkäisee naisopettajiin kohdistuvaa häirintää?”

Tuloksissa korostui, että naisopettajiin kohdistuva naisviha ei ole sattumanvaraista, vaan usein sukupuoleen liittyvää valtasuhteiden ilmentymää. Myös digitaalinen kulttuuri, kuten sosiaalisen median käyttö, on tuonut uusia muotoja naisvihamieliseen vallankäyttöön, joita kouluyhteisöt eivät aina osaa tunnistaa tai käsitellä. Koulujen toimintakulttuuri voi joko mahdollistaa misogynian jatkumisen tai se voi toimia aktiivisena tasa-arvon edistäjänä.

Tutkielma osoittaa, että naisopettajien kohtaama misogynia on laajasti juurtunut rakenteellinen ongelma, joka vaatii kouluilta ja opetusalan johtoportaalta tietoisia toimenpiteitä. Sukupuolitietoinen koulutus, feministinen pedagogiikka ja avoin keskustelukulttuuri voivat toimia konkreettisina välineinä kohti tasa-arvoisempaa kouluyhteisöä. Kandidaatintutkielman johtopäätökset voivat tarjota suuntaa myös jatkotutkimukselle ja käytännön kehittämistyölle kouluissa.