Ensimmäisen luokan oppilaiden pelot osana koulun turvallisuutta
Mettovaara, Hilla; Silfver, Hanne (2025-05-16)
Mettovaara, Hilla
Silfver, Hanne
H. Mettovaara; H. Silfver
16.05.2025
© 2025 Hilla Mettovaara, Hanne Silfver. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505163586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505163586
Tiivistelmä
Koulunaloitus tuo paljon muutoksia lapsen elämään ja siihen voi myös liittyä erilaisia jännittäviä ja pelottavia asioita. Jännittävät ja pelottavat asiat voivat vaikuttaa koulunkäyntiin monella tavalla sekä aiheuttaa lapsessa myös turvattomuutta. Tällaiset kokemukset pitkään tai liian voimakkaana jatkuessaan saattavat vaikuttaa negatiivisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää ensimmäisen luokan oppilaiden kokemuksia peloista koulussa. Tutkimuskysymyksemme ovat mitä ensimmäisen luokan oppilaat pelkäävät koulussa? Miten he kuvailevat pelkoa ja mikä heidän mielestään auttaa pelottavassa tilanteessa?
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, fenomenografisella tutkimusotteella. Fenomenografia tutkii ihmisten erilaisia käsityksiä yleisestä ilmiöstä. Keräsimme aineiston tammikuussa 2025 yhden luokan oppilaista, joista kuusi oli halukkaita osallistumaan haastatteluun. Haastattelut toteutettiin avoimena haastatteluna, jossa virikkeenä oli lapsen oma piirros. Analysoimme litteroidut haastattelut fenomenografisella analyysilla, jossa kuvauskategoriat kuvaavat tutkimuksen päätuloksia tutkimuskysymysten mukaan.
Tutkimuksemme toi esille ensimmäisen luokan oppilaiden omia kokemuksia peloista koulussa, jotka selkeästi liittyivät koulun turvallisuuteen. Tutkimuksemme tuloksissa pelon kokemukset liittyivät koulun fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuteen. Erityisesti kiusaaminen mainittiin lähes jokaisessa haastattelussa lasten pelkojen aiheuttajana. Pelkotilanteet aiheuttivat lapsissa negatiivisia tunteita ja turvallisuuden tunteen luominen oli keino hallita pelkotilanteita. Turvallisuutta luotiin sekä omalla toimijuudella että toisiin ihmisiin turvautumalla.
On tärkeää, että lapset oppivat vaikuttamaan omaan turvallisuuteensa, sillä se vähentää turvattomuuden vaikutusta lasten hyvinvointiin. Turvallisuuden ollessa ihmisen perustarve ja ehdoton edellytys ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, on siitä huolehtiminen kouluympäristössä äärimmäisen tärkeää. Tutkimuksemme voi auttaa kaikkia opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa tiedostamaan millaisia pelkoja lapsilla voi koulussa olla, miten he ne kokevat, mikä niihin heidän mielestään auttaa sekä yleisesti paremmin tiedostamaan turvallisen oppimisympäristön merkitys oppimiselle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, fenomenografisella tutkimusotteella. Fenomenografia tutkii ihmisten erilaisia käsityksiä yleisestä ilmiöstä. Keräsimme aineiston tammikuussa 2025 yhden luokan oppilaista, joista kuusi oli halukkaita osallistumaan haastatteluun. Haastattelut toteutettiin avoimena haastatteluna, jossa virikkeenä oli lapsen oma piirros. Analysoimme litteroidut haastattelut fenomenografisella analyysilla, jossa kuvauskategoriat kuvaavat tutkimuksen päätuloksia tutkimuskysymysten mukaan.
Tutkimuksemme toi esille ensimmäisen luokan oppilaiden omia kokemuksia peloista koulussa, jotka selkeästi liittyivät koulun turvallisuuteen. Tutkimuksemme tuloksissa pelon kokemukset liittyivät koulun fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuteen. Erityisesti kiusaaminen mainittiin lähes jokaisessa haastattelussa lasten pelkojen aiheuttajana. Pelkotilanteet aiheuttivat lapsissa negatiivisia tunteita ja turvallisuuden tunteen luominen oli keino hallita pelkotilanteita. Turvallisuutta luotiin sekä omalla toimijuudella että toisiin ihmisiin turvautumalla.
On tärkeää, että lapset oppivat vaikuttamaan omaan turvallisuuteensa, sillä se vähentää turvattomuuden vaikutusta lasten hyvinvointiin. Turvallisuuden ollessa ihmisen perustarve ja ehdoton edellytys ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, on siitä huolehtiminen kouluympäristössä äärimmäisen tärkeää. Tutkimuksemme voi auttaa kaikkia opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa tiedostamaan millaisia pelkoja lapsilla voi koulussa olla, miten he ne kokevat, mikä niihin heidän mielestään auttaa sekä yleisesti paremmin tiedostamaan turvallisen oppimisympäristön merkitys oppimiselle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]