Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus opetuksen järjestäjien näkökulmasta : uhka vai mahdollisuus?

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman valmistuessa Suomessa on meneillään valtakunnallinen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus, jonka myötä oppilaan tuen järjestämistä vuosia määritellyt kolmiportainen tuen malli poistuu käytöstä. Tukea koskevaa lainsäädäntöä muuttamalla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään tuen muotoja valtakunnallisesti sekä vähentämään opetushenkilöstön hallinnollisen työn määrää. Uudistuksen tavoitteena on lisäksi varmistaa riittävät resurssit tukitoimien toteuttamiseen.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kunnallisten opetuksen järjestäjien näkemyksiä oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksesta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa tuen uudistukseen liittyvistä riskeistä ja myönteisistä mahdollisuuksista. Aihetta lähestytään laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkielman aineisto koostuu 56 opetuksen järjestäjän lausunnosta, jotka on annettu hallituksen esitysluonnoksesta perusopetuslain muuttamiseksi. Aineisto on kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta keväällä 2024 ja se on vapaasti saatavilla verkossa. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkielman tulokset osoittavat, että opetuksen järjestäjät tunnistavat oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksessa monenlaisia riskejä, mutta myös useita myönteisiä mahdollisuuksia. Opetuksen järjestäjien tunnistamat riskit olivat yhteydessä uudistuksen toimeenpanoon liittyviin seikkoihin sekä uudistetun lainsäädännön sisällöllisiin elementteihin. Toimeenpanoon liittyvät riskit kytkeytyivät uudistuksen kiireiseen aikatauluun sekä taloudellisen vaikutusarvion alimitoitukseen. Lainsäädännön sisältöön liittyvien riskin osalta opetuksen järjestäjien lausunnoissa nousi esiin viisi keskeistä osa-aluetta: opetusryhmien muodostamista koskeva sääntely, lainsäädännön tulkinnanvaraisuus, lakisääteinen resurssimitoitus, oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointia koskeva sääntely sekä tukipäätöksen tekemistä koskeva sääntely.

Opetuksen järjestäjien tunnistamat myönteiset mahdollisuudet jäsentyivät neljään yläluokkaan: tuen selkeytyminen ja yhtenäistyminen, oppilaan tuen vahvistuminen, myönteisten toimintatapojen vahvistuminen sekä opetushenkilöstön työnkuvan myönteinen muutos. Vaikka opetuksen järjestäjien lausunnoissa kiinnitettiin huomiota myös tuen uudistuksen myönteisiin mahdollisuuksiin, korostuivat tutkielman tuloksissa selkeästi erilaiset uudistukseen liittyvät riskit.

Tutkielman tulosten pohjalta voidaan todeta, että oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistukseen liittyy monenlaisia avoimia kysymyksiä sekä huolta ja epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Toisaalta kuntatasolla on havaittavissa myös toiveikkaita odotuksia tuen käytänteiden kehittymisestä. Jatkotutkimusta tarvitaan uudistuksen myöhemmissä vaiheissa opetuksen järjestäjien tunnistamien riskien ja myönteisten mahdollisuuksien realisoitumisen selvittämiseksi.

At the time of writing this master’s thesis, Finland is undergoing a national reform of support for learning and school attendance. This will mean that the three-tiered support model that has defined the organization of support for pupils for years will be abandoned. The aim of amending the legislation on support is to clarify and harmonize forms of support at national level and to reduce the administrative burden on teaching staff. The reform also aims to ensure adequate resources for the implementation of support measures.

This thesis examines the views of municipal education providers on the reform of support for learning and school attendance. The aim of the study is to provide information on the risks and positive opportunities associated with the reform. The topic is approached by means of qualitative research. The data consists of 56 statements from education providers on the draft government proposal for an amendment to the Basic Education Act. The material was collected by the Ministry of Education and Culture in spring 2024 and is freely available online. The method of analysis used was data-driven content analysis.

The results of this study show that the reform of learning and school attendance support is perceived by education providers as presenting a range of risks, but also several positive opportunities. The risks identified by education providers were related to the implementation of the reform and to the content of the reformed legislation. The implementation risks were linked to the urgent timetable of the reform and the underestimation of the economic impact. As regards the substantive risks of the legislation, five main areas emerged from the comments of education providers: the regulation on the formation of teaching groups, the ambiguity of the legislation, the statutory resource allocation, the regulation on the assessment of the need for individual support and the regulation on the administrative decision to provide support.

The positive opportunities identified by education providers were structured into four main categories: clarification and harmonization of support, strengthening of pupil support, strengthening of positive practices and positive change in the job description of teaching staff. Although the statements of the education providers also drew attention to the positive opportunities, the results of the study clearly highlighted the different risks associated with the reform of support.

Based on the results of the study, it can be concluded that the reform of support for learning and school attendance involves a wide range of open questions, concerns and uncertainties. On the other hand, there are also hopeful expectations at local level about the development of support practices. Further research is needed in the later stages of the reform to determine whether the risks and positive opportunities identified by education providers are realized.