Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta
Aho, Timo (2025-05-16)
Aho, Timo
T. Aho
16.05.2025
© 2025 TTimo Aho. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505163536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505163536
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta keskeisten sosiaalipoliittisten uudistusten taustalla vaikuttaneita poliittisia aatteita 1950- ja 1960-luvuilla. Keskeinen tutkimustehtävä perustuu ajatukseen politiikasta lähtökohtaisesti arvoihin ja aatteisiin pohjautuvana inhimillisenä toimintana, joka kiistää mahdollisuuden politiikasta tieteen ohjaamana prosessina. Ajatuksen pohjalla on David Humen teesi "is-ought problem", jonka mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia päätelmiä. Tiede todellisuuden tulkinnan traditiona pyrkii selittämään miten asiat ovat. Politiikka puolestaan keskittyy siihen miten asioiden tulisi olla, näin ollen yksinomaan tieteestä on mahdotonta johtaa poliittisia linjoja.
Monivaiheinen tutkimusprosessi käsittää: 1) tapahtumahistoriallisen kontekstin luomisen; 2) merkittävien sosiaalipoliittisten uudistusten määrittämisen tutkimuskirjallisuudesta ja primäärilähteistä; 3) uudistusten taustalla vaikuttaneiden poliittisten toimijoiden tunnistamisen viranomaislähteistä; 4) lähde- ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvan aatehistoriallisen analyysin vertaamalla toteutuneita uudistuksia olennaisten poliittisten toimijoiden yleisohjelmiin. Metodologisesti tutkielma nojaa vertailevaan lähilukuun sekä teksti- ja käsiteanalyysiin.
Tutkielman keskeisiä havaintoja ovat: 1) poliittisten aatteiden vahva vaikutus sosiaalipolitiikkaan tarkasteltavan ajanjakson sisällä; 2) 1950- ja 1960-luvun sosiaalipolitiikan taustalla vaikuttaneiden aatteiden filosofiset yhteydet materialistiseen historiankäsitykseen; 3) moraalisiin premisseihin ja argumentaatioon nojaava poliittinen diskurssi; 4) sosiaalisen tasa-arvon --lyhyemmin sosiaalisuus-- keskeinen asema retorisena työkaluna poliittisessa diskurssissa. Filosofiset yhteydet sosiaapolitiikan ja materialistisen historiankäsityksen kanssa ilmenivät poliittisesta diskurssista, diskurssin taustalla vaikuttaneesta ihmiskäsityksestä, yleisohjelmien tarjoamasta eksplisiittisestä sisällöstä ja uudistusten tosiasiallisista vaikutuksista.
Kyseessä oleva aatehistoriallinen tutkielma ei haasta tulkintaa hyvinvointivaltiosta sosiaalidemokraattisena projektina. Tämän sijaan tutkielma haastaa aiemman näkökulman, jonka mukaan hyvinvointivaltio oli reaktio teollistumisen tuottamiin muutoksiin sosiaalisessa ja taloudellisessa ympäristössä.
Monivaiheinen tutkimusprosessi käsittää: 1) tapahtumahistoriallisen kontekstin luomisen; 2) merkittävien sosiaalipoliittisten uudistusten määrittämisen tutkimuskirjallisuudesta ja primäärilähteistä; 3) uudistusten taustalla vaikuttaneiden poliittisten toimijoiden tunnistamisen viranomaislähteistä; 4) lähde- ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvan aatehistoriallisen analyysin vertaamalla toteutuneita uudistuksia olennaisten poliittisten toimijoiden yleisohjelmiin. Metodologisesti tutkielma nojaa vertailevaan lähilukuun sekä teksti- ja käsiteanalyysiin.
Tutkielman keskeisiä havaintoja ovat: 1) poliittisten aatteiden vahva vaikutus sosiaalipolitiikkaan tarkasteltavan ajanjakson sisällä; 2) 1950- ja 1960-luvun sosiaalipolitiikan taustalla vaikuttaneiden aatteiden filosofiset yhteydet materialistiseen historiankäsitykseen; 3) moraalisiin premisseihin ja argumentaatioon nojaava poliittinen diskurssi; 4) sosiaalisen tasa-arvon --lyhyemmin sosiaalisuus-- keskeinen asema retorisena työkaluna poliittisessa diskurssissa. Filosofiset yhteydet sosiaapolitiikan ja materialistisen historiankäsityksen kanssa ilmenivät poliittisesta diskurssista, diskurssin taustalla vaikuttaneesta ihmiskäsityksestä, yleisohjelmien tarjoamasta eksplisiittisestä sisällöstä ja uudistusten tosiasiallisista vaikutuksista.
Kyseessä oleva aatehistoriallinen tutkielma ei haasta tulkintaa hyvinvointivaltiosta sosiaalidemokraattisena projektina. Tämän sijaan tutkielma haastaa aiemman näkökulman, jonka mukaan hyvinvointivaltio oli reaktio teollistumisen tuottamiin muutoksiin sosiaalisessa ja taloudellisessa ympäristössä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]