Salokankaan perintö : Ferdinand Salokankaan arkkitehtuurituotanto Rovaniemen muuttuvassa kaupunkikuvassa

Abstract

Suomalaista suojelukeskustelua ovat viimeaikoina hallinneet tiivistäminen, rakentamisen mittakaavan raju muutos sekä vajaakäyttöisten rakennusten purkaminen (Härö, 2025). Ilmiö on nähtävissä myös Rovanimen kaupunkikehityksessä, jossa purkava uudisrakentaminen on yleistä. Viime vuosikymmenten aikana julkista keskustelua ja aktiivista vastustusta on Rovaniemellä useamman kerran herättänyt Ferdinand Salokankaan rakennusperinnön purkuaikeet, joita puitiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka.

Ferdinand Salokangas on Rovaniemellä toisen maailmansodan jälkeen vaikuttanut ja Lapin jälleenrakentamisen johdossa työskennellyt arkkitehti. Salokankaan suunnittelukohteet muodostavat Rovaniemelle laajalti vaikuttavan ja arvokkaan tuotantokokonaisuuden, jota on keskeisimpiä kohteita lukuunottamatta tutkittu melko vähän.

Tieto Salokankaan töistä on muutenkin ollut hajanaista ja kokonaiskuvaa tuotannosta on ollut vaikea muodostaa. Tässä tutkimuksessa lähdettiinkin selvittämään mitä Salokankaan tuotannosta tiedetään ja millaisia diskursseja siihen liittyy, millainen Salokankaan perintö on Rovaniemellä sekä millaiseen kulttuurimiljööseen ja toimintaympäristöön se on syntynyt.

Rovaniemellä on vaiherikas historia, mikä vaikutti myös jälleenrakentamiseen toisen maailmansodan päätyttyä. Pohjois-Suomi on ollut monella tapaa heikommassa asemassa muuhun Suomeen nähden, mutta toisaalta Rovaniemellä on ollut erityisasema Lapin keskuksena. Ajan toimintaympäristö asetti haasteita myös arkkitehtina työskentelyyn mihin Salokangas, yhdessä harvojen Lapissa toimineiden arkkitehtien kanssa vastasivat kuitenkin erinomaisesti.

Salokankaalla oli huomattava vastuu Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa ja hänen vaikutuksensa kaupunkikuvan muodostumiseen on ollut merkittävä. Salokankaan arkkitehtuuri Rovaniemellä edustaa materiaaleiltaan ja rakenneratkaisuiltaan tyypillistä sodan jälkeistä modernismia, mutta tuotanto kehittyi linjassa kansainvälisten ajatusten ja arkkitehtuurin teorioiden kanssa. Salokangas toi kuitenkin kaikkiin suunnitelmiin oman persoonallisen tulkinnan, johon hän ammensi omista kokemuksistaan, karjalaisesta arkkitehtuurista, empatiasta käyttäjää ja rakennusympäristöä kohtaan sekä taidokkaasta suunnitteluosaamisestaan.

Salokankaan kohteita on todettu arvokkaiksi usean tahon toimesta, mutta näkemys koko tuotannon ja varsinkin suojelemattomien kohteiden tulevaisuudesta on menneiden tapahtumien valossa epävarma. Salokankaan perinnön säilymiseksi Rovaniemellä tarvittaisiin lisää ja monialaisempaa keskustelua kaupunkikehityksen tulevaisuudesta sekä siihen vaikuttavien valtarakenteiden tarkastelua. Tämä työ avaa erilaisia näkökulmia Salokankaan perintöön ja voisi toimia keskustelun ja jatkotutkimuksen tukena.

In Finland, conversations about conservation in recent years have been evolving around building density, rapid changes in building scale, and the deconstruction of underused buildings (Härö, 2025). This phenomenon is also evident in Rovaniemi, where redevelopment through deconstruction is common. In the past decades, there have been several cases of public debate in Rovaniemi regarding plans to demolish Ferdinand Salokangas’ architectural heritage to make room for new development. Some of these disputes have escalated as far as the highest courts to resolve the matter.

Ferdinand Salokangas, an architect who worked in Rovaniemi after the Second World War, played a pivotal role in the reconstruction of Lapland following its destruction. Salokangas’ works form a valuable and widespread architectural ensemble in Rovaniemi, yet aside from a few central examples, they have been relatively understudied.

Information about Salokangas’ work has been sporadic and fragmented, making it difficult to form a comprehensive view of his legacy. This study aims to address this gap by exploring what is known about Salokangas’ work, examining the discourses surrounding it, identifying the elements of Salokangas’ heritage in Rovaniemi, and understanding the cultural and operational environments in which his works were created.

Rovaniemi has had an eventful history that has influenced its post-Second World War situation. Northern Finland was, in many ways, subordinate to Southern Finland, although Rovaniemi held a special status as the administrative and commercial center of Lapland. The operational environment was also challenging for Salokangas and the few architects working in Lapland at the time, yet they managed the situation remarkably well.

Salokangas bore great responsibility for leading the reconstruction of Rovaniemi, and his impact on the cityscape is notable. The materials and structures in Salokangas’ architecture in Rovaniemi represent the typical modernism of the reconstruction period in Finland. However, his style evolved over the years, influenced by international ideas and architectural theories of the time. Salokangas was a highly skilled designer with a unique architectural interpretation shaped by his personal experiences, Karelian architectural traditions, and empathy towards his clients and the built environment.

Salokangas’ designs have been recognized as valuable by various parties. However, considering past disputes, the vision for the future of Salokangas’ heritage remains uncertain, particularly regarding his unconserved works. Enhancing the condition of Salokangas’ heritage would require broader discussions about Rovaniemi’s urban development and acknowledgment of the power structures influencing it. This study offers variation of insights into Salokangas’ heritage and has the potential to support and generate discussion around it.