Tunnekasvatuksen merkitys kouluväkivallan ehkäisemisessä

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkimme tunnekasvatuksen merkitystä kouluväkivallan ehkäisemisessä alakoulussa. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, mistä kouluväkivalta kumpuaa laajemman kontekstin näkökulmasta sekä tunnekasvatuksen merkitystä kouluväkivallan ehkäisemisessä alakoulussa.

Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastellaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja käsitteitä aiemman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimuskysymyksenä tutkimuksessamme on: Mistä kouluväkivalta kumpuaa ja miten sitä voidaan ehkäistä tunnekasvatuksen avulla?

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kouluväkivalta ei ole vain yksilön ongelma, vaan se linkittyy ryhmän sisäisiin valtasuhteisiin, normeihin ja laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kuten sukupuolistereotypioihin ja eriarvoisuuteen. Opettajilla on tärkeä rooli normien ylläpitämisessä. Luokkaan muodostuvat normit ohjaavat oppilaiden asenteita ja käyttäytymistä sekä vaikuttavat siihen, kuka joutuu väkivallan kohteeksi. Väkivalta voi toimia keinona vallan saavuttamiseen tai säilyttämiseen. Valta itsessään rakentuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Tunnekasvatuksen tulisi painottua yksilön lisäksi myös ryhmän vuorovaikutukseen ja oppilaiden omiin kokemuksiin oman ryhmänsä ongelmakohdista. Empatian vahvistaminen ja oppilaslähtöinen keskustelu voivat ehkäistä syrjintää ja muuttaa kielteisiä normeja. Kouluväkivallan ehkäisyssä keskeistä on ryhmän sisäinen vuoropuhelu ja tietoisuus siitä, miten ryhmän normit muodostuvat ja miten niitä voidaan muuttaa.