Opinto-ohjauksen yhteys lukiolaisten jatkokoulutuspaikan valintaan

Abstract

Lukiolaisten jaksamisesta ollaan jatkuvasti huolissaan. Lukiossa tehtävään tärkeään ja kauaskantoiseen päätökseen jatkokouluttautumisesta kohdistuu valtava paine, ja lukiolaisen täytyy tehdä valintaa tukevia ratkaisuja jo varhaisessa vaiheessa lukio-opintojaan. Jatkokoulutus- ja uravalintaan tarvitaan tukea, jota opinto-ohjaajat voivat lukiolaiselle antaa.

Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan opinto-ohjauksen yhteyttä lukiolaisten jatkokouluttautumiseen ja opinto-ohjaajan sekä aineenopettajan ohjausvastuita lukiolaisten jatkokouluttautumiseen liittyvässä ohjauksessa. Lukioissa ohjausvastuu jakautuu opinto-ohjaajan lisäksi myös aineenopettajalle, ja tähän ilmiöön liittyy tutkimusaukko niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jotta saatiin kattava kokonaiskuva ja yleisymmärrys aiheesta. Tutkielma perustuu sekä suomalaiseen, että kansainväliseen tutkimukseen, ja pääosin vertaisarvioitujen tutkimusartikkeleiden antamaan tietoon. Aineistonkeruussa on hyödynnetty muun muassa Oula-Finna-, Ebsco ja ProQuest-tietokantoja sekä Google Scholar -hakupalvelua.

Katsauksessa selvisi, että opinto-ohjauksella on vaikutusta lukiolaisten jatkokoulutuspaikan valintaan, mutta tutkimustulokset eivät aina ole linjassa keskenään. Myös päinvastaisia tutkimustuloksia ilmeni, ja useissa lähteissä opinto-ohjauksen ja lukiolaisten jatkokoulutusvalintojen yhteyttä ei havaittu. Opinto-ohjauksen tarjoajan tuki jatkokouluttautumisessa kuitenkin koettiin tärkeänä, opinto-ohjaajan odotusten koettiin vaikuttavan jatkokoulutuspäätöksiin ja opinto-ohjaajan merkitys erityisesti tiedonlähteenä korostui. Tutkimustietoa aiheesta kaivattaisiin kuitenkin lisää, jotta kattava tulos voitaisiin saada. Opinto-ohjauksen ohjausvastuiden jakautumista opinto-ohjaajan ja aineenopettajan välillä on tutkittu varsin vähän. Katsauksessa kuitenkin ilmeni, että opettajan antama tuki on merkityksellistä urakehityksen ja koulutussuunnitelmien kannalta. Katsauksessa havaittiin myös opinto-ohjaajan aseman uraneuvonnassa olevan vahvempi verrattuna opettajiin. Aiheesta kuitenkin tarvittaisiin lisää sekä kansainvälistä, että suomalaista tutkimusta. Jatkokoulutuspaikan valinnan ollessa lukiolaisille kuormittava ja haastava prosessi, jatkotutkimus voisi keskittyä myös siihen, kuinka tukea lukiolaisia tässä prosessissa. Tutkielman hajanainen tulos korostaa jatkokoulutuspaikan valinnan yksilöllisyyttä ja tutkimusten kontekstisidonnaisuutta.

Tutkielmassa tunnistettiin myös useita opinto-ohjauksen haasteita, kuten suuri ohjattavien määrä ja vaikeus tarjota jatkuvasti ajantasaista informaatiota muuttuvasta työelämästä, ja tarjottiin näihin kehittämisehdotuksia. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa merkityksellistä tietoa opinto-ohjauksen vaikuttavuudesta lukioissa ohjauksesta vastaaville tahoille sekä opettajankoulutuksen kehittämiselle, tuoden samalla esiin lisätutkimuksen tarpeen opinto-ohjauksen kentällä.