Erityisherkkyyden yhteys mielenterveyden haasteisiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisherkkyyden yhteyttä mielenterveyden haasteisiin. Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, jossa yksilö aistii ja reagoi sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin tavallista voimakkaammin. Erityisherkkien hermosto ylivirittyy ei-herkkiä nopeammin, mikä johtaa kuormittumiseen. Ylikuormittuneisuus aiheuttaa erityisherkille monenlaista oireilua, kuten ärtyneisyyttä, tarkkaavuuden ongelmia ja vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Erilaisuuden ja viallisuuden tunteet vaikuttavat erityisherkkien itsetunnon kehittymiseen ja voivat heikentää erityisherkkien menestystä opiskelu- ja työelämässä, sekä vaikuttaa tärkeiden ihmissuhteiden solmimiseen. Herkkyyden tuomat haasteet vaikuttavat erityisherkkien elämään päivittäin. Tällä tutkimuksella halutaan lisätä ymmärrystä erityisherkkyyden piirrettä ja sen tuomia haasteita kohtaan, sekä tarkastella erityisherkkyyden yhteyttä masennukseen, ahdistukseen ja stressiin. Lisäksi tutkimuksessa on käsitelty laajasti välillisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat erityisherkkien haavoittuvuuteen kohdata mielenterveyden haasteita.

Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon valittiin yksitoista kansainvälistä, vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit painottuivat uusimpiin julkaisuihin, joissa tutkittiin erityisherkkyyden yhteyttä joko useampiin tai vain yhteen tarkastelun kohteena olevaan mielenterveyden haasteeseen.

Tutkimustulosten perusteella erityisherkkyydellä on merkittävä yhteys masennukseen, ahdistukseen ja stressiin. Yhteyden välillisiksi tekijöiksi havaittiin kognitiivinen kuormittuminen ja epäsopivat selviytymiskeinot, vaikeudet tunteidensäätelyssä, matala resilienssi, neuroottisuuden piirre, ylivirittyneisyys ja vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, jotka heikentävät erityisherkkien hyvinvointia. Kaikkein suurin vaikutus erityisherkkien hyvinvointiin on ärsykeherkkyydestä johtuva kuormittuminen, joka osaltaan vaikuttaa sopivien selviytymiskeinojen käyttämiseen, tunteiden säätelyyn ja sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimustuloksella on merkitystä eritysherkille suunnattujen interventioiden ja erilaisten tukitoimien kehittämiselle. Tutkimusta erityisherkkyyden piirteestä on tärkeää jatkaa, jotta tämän riskiryhmän mielenterveydellisiä vaikeuksia voidaan ehkäistä. Myös tiedon lisääminen erityisherkkyydestä voi vaikuttaa positiivisesti erityisherkkien hyvinvointiin ja pärjäämiseen piirteen kanssa.