Haitalliset kokemukset lapsuudessa, rikoskäyttäytyminen ja kasvatuksen rooli : kasvatuspsykologinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tulen käsittelemään sitä, miten haitalliset ja traumaattiset lapsuuden ajan kokemukset vaikuttavat yksilön rikoskäyttäytymisen kehittymiseen, sekä kasvatuksen roolia tässä kehityksessä. Tulen käsittelemään sitä, miten kasvatus ja kasvatus-käytäntö voivat toimia suojaavana tekijänä rikoskäyttäytymisen kehittymisen estämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Käsittelen aihetta lapsuuden, etenkin varhais- ja keskilapsuuden näkökulmasta. Tutkielmani tavoite on osaltaan herättää keskustelua tärkeästä aiheesta sekä rikkoa aihetta ympäröivää stigmaa ja ennakkoluuloja, sekä lisätä ja kerätä tietoa alan am-mattilaisten käyttöön. Käsittelen aihetta asianmukaisella sensitiivisyydellä sen arkaluonteisuuden vuoksi.

Tutkielmassani lähestyn aihetta kuvailevaa, eli narratiivista kirjallisuuskatsausta hyödyntäen, sillä se tukee tutkielmani tavoitteita parhaiten. Tutkielman tavoite on jäsentää, koota sekä johdonmukaistaa tietoa kasvatuksen merkityksestä rikoskäyttäytymisen kehittymisen kontekstissa. Myös ymmärryksen sekä yleisen tietämyksen lisääminen aiheesta on nähdäkseni hyvin tärkeää, etenkin kasvatustieteellisellä kentällä. Tutkielmassani olen käyttänyt pääosin kansainvälistä tutkimusaineistoa, mutta myös erilaisia kotimaisia lähteitä on hyödynnetty. Koen, että kansainvälinen aineisto on sovellettavissa myös Suomen mittakaavassa, mutta näen tärkeäksi myös kotimaisen tutkimuksen tekemisen aiheesta.

Tutkielmassani vastaan kysymyksiin: Miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset ennustavat rikollisuutta aiempien tutkimusten valossa laadullisesti tarkasteltuna sekä voidaanko tähän negatiiviseen kehityskulkuun puuttua kasvatuksen avulla? Toteutan tutkielman kasvatusalan ammattilaisen näkökulmasta. Nähdäkseni varhainen tunnistaminen ja puuttuminen lapsen kohdatessa jonkin traumaattisen tai haitallisen kokemuksen on ensisijaisen tärkeää rikoskäyttäytymisen kehittymisen estämisessä. Myös lapsen ja yksilön yleisen hyvinvoinnin kannalta on ensisijaisen tärkeää ryhtyä kasvatuksellisiin tukitoimiin hänen kohdatessaan jotain normaalia kehitystä mahdollisesti häiritsevää.