"Isot pojat eivät itke" : sukupuolittuneet käytänteet huomioimalla kohti sukupuolisensitiivistä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävää varhaiskasvatusta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan mitä sukupuolittuneita käytänteitä varhaiskasvatuksessa esiintyy sekä miten sukupuolisensitiivisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää varhaiskasvatuksessa. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, että mitä sukupuolittuneita käytänteitä varhaiskasvatuksessa ilmenee. Toinen tutkimuskysymykseni on, että miten sukupuolisensitiivisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymysteni pohjalta tavoitteenani on lisätä tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstölle sukupuolittuneista käytänteistä sekä sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvon merkityksestä. Tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistona on kotimaisia ja kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita sekä ammattikirjallisuutta.

Tuloksista ilmenee, että varhaiskasvatuksessa esiintyy sukupuolittuneita käytänteitä kasvattajien toiminnassa heidän teoissaan, puheessaan, ilmeissään ja eleissään. Tutkimus tuo esille, että poikia ja tyttöjä kohdellaan ja huomioidaan epätasa-arvoisesti. Myös oppimisympäristöissä ilmenee sukupuolittuneisuutta muun muassa päiväkodin sisustuksessa ja leluissa. Sukupuolisensitiivisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää havainnoimalla ja päivittämällä pedagogisia käytäntöjä. Kasvattajien tulee kyseenalaistaa sukupuolittuneita toimintatapojaan ja reflektoida omaa toimintaansa. Tulosten avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tunnistaa omia ja toisten sukupuolittuneita käytäntöjä. Täten voidaan löytää tapoja edistää sukupuolisensitiivisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa.

Tulosten perusteella voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että sukupuolittuneet käytänteet ovat tärkeitä tavoittaa, jotta varhaiskasvatus voi olla sukupuolisensitiivistä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävää. Kasvattajat eivät kuitenkaan pärjään yksin sukupuolisensitiivisyyden kanssa, vaan tarvitsevat siihen koulutusta ja tukea ylemmiltä tahoilta. Sukupuolisensitiivisyyden merkityksen ymmärtämällä se voidaan huomioida paremmin varhaiskasvatuksen kontekstissa.