Älylaitekeskeisen lapsuuden vaikutukset varhaiskasvatusikäisten lasten kehitykseen ja hyvinvointiin

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan älylaitteiden käytön vaikutuksia varhaiskasvatusikäisten lasten kehitykseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen lähtökohtana on yhteiskunnallinen huoli ruutuajan kasvusta, sekä käytännön tarve ymmärtää paremmin älylaitteiden vaikutuksia lapsen kehityksen kannalta keskeisillä osa-alueilla. Keskeinen tutkimuskysymys on: millaisia vaikutuksia älylaitekeskeisellä lapsuudella on varhaiskasvatusikäisten lasten kehitykseen ja hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin yhdeksää vuosina 2015–2025 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta, joista osa oli katsauksia, osa kyselytutkimuksia, osa poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimuksia. Aineiston analyysissa tutkimustulokset teemoitettiin kognitiivisiin toimintoihin, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä fyysiseen kehitykseen liittyviin vaikutuksiin.

Tulokset osoittavat, että runsas ja hallitsematon ruutuaika voi olla yhteydessä muun muassa tarkkaavaisuuden heikentymiseen, toiminnanohjauksen ongelmiin, lyhyempään uneen ja tunne-elämän häiriöihin. Ruutuaika syrjäyttää usein kehityksen kannalta tärkeitä toimintoja, kuten fyysistä leikkiä ja vuorovaikutusta. Aikuisen ohjauksen ja fyysisen aktiivisuuden sekä luontokontaktien todettiin kuitenkin lieventävän joitain haittavaikutuksia. Tutkimus korostaa vanhempien ja varhaiskasvattajien roolia lasten terveellisen älylaitesuhteen tukemisessa. Tulokset tukevat nykyisiä suosituksia ruutuajan rajoittamisesta, sekä painottaa liikkumisen ja luonnossa käymisen muistamisesta, tarjoten ajankohtaista tietoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Vaikka tutkielma perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon, tarvitaan lisää tutkimusta erityisesti digitaalisen sisällön laadun vaikutuksista.