Sähköpotkulautavammat kasvojen ja hampaiston alueella

Abstract

Sähköpotkulaudat ovat nopeasti yleistyneet erityisesti kaupunkiliikenteessä, ja niiden vuokraustoiminta on laajentunut Suomessa vuodesta 2019 alkaen. Vaikka sähköpotkulautoja pidetään ympäristöystävällisenä ja edullisena liikkumismuotona, niiden käyttöön liittyy merkittäviä liikenneturvallisuusriskejä. Onnettomuuksien määrä on kasvanut etenkin viikonloppuöisin. Huomattava osa loukkaantuneista on ollut päihtyneitä ja ilman kypärää. Erityisesti pään, kasvojen ja hampaiston alueelle kohdistuvat vammat ovat yleisiä ja usein vakavia.

Tämä kirjallisuuskatsaus kokoaa kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan sähköpotkulautaonnettomuuksien yleisyyttä, vammojen luonnetta sekä riskitekijöitä. Suomalaistutkimuksissa kraniofakiaalisia vammoja esiintyi yli 70 %:lla loukkaantuneista, ja hammasvammoja jopa 61 %:lla. Päihtyneiden kuljettajien osuus vaihteli suomalaisissa aineistoissa 38–91 %, mikä on huomattavasti korkeampi kuin kansainvälisissä vertailuissa. Vammojen vakavuus vaihteli pinnallisista ruhjeista leukamurtumiin, aivovammoihin ja kuolemantapauksiin asti. Suomessa on raportoitu yhteensä viisi kuolemaan johtanutta sähköpotkulautaonnettomuutta.

Yleisin vammamekanismi on kaatuminen. Ajoasennon korkea painopiste altistaa erityisesti kasvo- ja päävammoille. Hammasvammat ovat usein vakavia ja voivat vaatia kirurgista hoitoa, kuten hampaan poistoja tai leukamurtumien stabilointia. Kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittäviä; esimerkiksi HUS-alueella sähköpotkulautavammojen hoitokustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä 1,71 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2021 alkaen Helsingissä on otettu käyttöön rajoituksia, kuten yöaikaiset vuokrauskiellot ja nopeusrajoitukset, jotka ovat vähentäneet onnettomuuksia merkittävästi. Uusi liikennevakuutuslaki ja mahdollinen promilleraja ovat lisäaskelia turvallisuuden parantamiseksi. Sähköpotkulautojen riskit korostavat tarvetta jatkotutkimukselle, paremmalle sääntelylle ja terveydenhuollon varautumiselle erityisesti suu- ja leukakirurgian näkökulmasta.