Status, valta ja aggressio 11–15-vuotiaiden nuorten klikeissä ja klikkien välillä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kuinka 11–15-vuotiaat nuoret käyttävät valtaa ja aggressiota ylläpitääkseen sekä nostaakseen sosiaalista statustaan vertaisten keskuudessa. Kouluympäristö tarjoaa tärkeän kontekstin vertaissuhteiden muotoutumiselle, ja erityisesti murrosiässä vertaisten hyväksynnän merkitys kasvaa. Tutkielmassa keskitytään klikkien sisäisiin ja niiden välisiin valtahierarkioihin, sekä siihen, millaisia aggression muotoja eri statuksen nuoret käyttävät. Klikkien sisäinen hierarkia ja niiden välinen vuorovaikutus vaikuttavat myös siihen, miten nuoret käyttävät valtaa ja aggressiota sosiaalisissa suhteissaan.

Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollisti aiemman tutkimustiedon laaja-alaisen tarkastelun ja ilmiön teoreettisen jäsentämisen. Aineisto koostui 17 tieteellisestä tutkimuksesta, jotka valikoituivat vuosilta 2000–2022. Tutkimukset olivat pääasiassa kansainvälisiä ja käsittelivät sosiaalista statusta, klikkejä, valtaa ja aggressiota nuorten vertaisverkostoissa.

Tutkielman keskeiset tulokset osoittavat, että sekä yksilön että klikin status vaikuttavat nuoren aggressiiviseen käyttäytymiseen. Korkean statuksen nuoret ja klikit käyttävät usein aggressiota strategisesti asemansa säilyttämiseksi, kun taas matalan statuksen klikeissä aggressio voi ilmetä sisäisesti kilpailuna asemista. Korkean hierarkian klikeissä vallan jakautuminen on usein selkeämpää, mikä voi joko ehkäistä tai ylläpitää aggressiota tilanteesta riippuen. Tasa-arvoisemmissa klikeissä, joissa kilpailu on näkyvämpää, voi esiintyä enemmän suhdeaggressiota, erityisesti tyttöjen ryhmissä. Lisäksi tutkielma käsittelee nuoren oman sisäryhmän suosimista, mikä voi lisätä sisäryhmän koheesiota, mutta samalla lisätä ulkoryhmän torjuntaa ja klikkien välistä kilpailua.

Tutkielma tuo esiin, että sosiaalinen status ja aggressio ovat tiiviisti kytköksissä nuorten sosiaaliseen kehitykseen ja ryhmädynamiikkaan. Näiden ilmiöiden ymmärtäminen voi auttaa koulun ammattilaisia tunnistamaan ja ehkäisemään haitallisia sosiaalisia rakenteita, ja tukemaan tasa-arvoisempia vertaissuhteita.