Talouden globalisaatio talouskasvun ja institutionaalisen muutoksen ajurina

Abstract

Talouden globalisaatio – kansainvälinen kauppa, investoinnit ja vapaat pääomaliikkeet – on ollut talouskasvun merkittävä ajuri erityisesti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Vaikka integraatio talouden globalisaatioon tarjoaa mahdollisuuksia, se ei itsessään takaa kansantalouksille kestävää pitkän aikavälin talouskasvua. Talouden globalisaation vaikutusten intensiteetti ja kehityssuunta ovat riippuvaisia instituutioiden laadusta. Vakaat ja toimivat instituutiot mahdollistavat talouden globalisaation tarjoamien taloudellisten hyötyjen vastaanottamisen, kun taas heikot instituutiot lisäävät epävakautta. Instituutiot – sekä kansalliset että kansainväliset – suodattavat ja muovaavat talouden globalisaation vaikutuksia kansantalouksien kehitykseen.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan talouden globalisaation ja institutionaalisten rakenteiden vuorovaikutuksen vaikutusta kansantalouksien talouskasvuun. Tutkielmassa analysoidaan, miten kansainvälisen kaupan, ulkomaisien suorien sijoituksien ja teknologian leviämisen vaikutukset ovat riippuvaisia instituutioiden laadusta. Taloudellisen kehityksen tarkastelussa kiinnitetään huomiota instituutioiden, sääntely-ympäristön ja hallinnollisen vakauden rooliin. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jonka puitteissa hahmotetaan, miten institutionaaliset rakenteet mahdollistavat tai rajoittavat talouden globalisaation hyötyjen realisoitumista. Tulokset osoittavat, että vakaat instituutiot vahvistavat kasvun edellytyksiä, kun taas heikot instituutiot voivat heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä.

Tutkielmassa tarkastellaan myös talouden globalisaation hyötyjä ja siitä aiheutuvia epätasapainoja. Talouden globalisaatio voi kasvattaa kokonaistuottavuutta, mutta samalla se voi aiheuttaa epävakautta ja altistaa ulkoisille shokeille. Instituutiot ovat keskeisessä roolissa talouden globalisaation hyötyjen realisoinnissa ja haittavaikutusten hillitsemisessä. Toimivat instituutiot tukevat kestävää kasvua ja talouden sopeutumiskykyä, kun taas heikot instituutiot voivat kärjistää rakenteellisia ongelmia.

Tutkielman lopussa tarkastellaan kansainvälisten talousinstituutioiden, kuten Maailman kauppajärjestön ja Kansainvälisen valuuttarahaston, roolia talouden globalisaation sääntelyssä ja vakauttamisessa. Näiden instituutioiden kyky edistää avointa, ennustettavaa ja oikeudenmukaista kansainvälistä kauppaa vaikuttaa suoraan kansantalouksien mahdollisuuksiin hyödyntää globalisaation tarjoamia etuja. Tutkielmassa esitetty teoreettinen viitekehys tarjoaa hyvät mahdolliset empiiriselle jatkotutkimukselle. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi eri instituutioiden ja talouskasvun välisen yhteyden tutkimiseen