Norjan eläkerahaston sijoitusstrategian tehokkuus

Abstract

Tutkielma tarkastelee ja vertailee Norjan valtion eläkerahaston Government Pension Fund Global (GPFG) sijoitusstrategian tehokkuutta suhteessa Standard and Poor's 500 (S&P 500) - indeksiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Modernin Portfolioteorian sekä Capital Asset Pricing Model-mallin avulla, kuinka hyvin GPFG on saavuttanut hajauttamisesta saatavat hyödyt sekä maksimaalisen riskikorjatun tuoton. Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytettiin modernia portfolioteoriaa sekä capital asset pricing model-mallia käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja. Tutkimusaineistona käytettiin vuosilta 2013-2022 GPFG:n portfolion sekä omaisuuslajien kuukausikohtaisia tuottotilastoja sekä tilastoja niiden maantieteellisestä jakautumisesta. Vertailuindeksin osalta tutkimusaineistona käytettiin S&P 500- indeksin kuukausikohtaisia tuottotilastoja 2013-2022 väliseltä ajalta. Tutkimuksessa hajauttamisesta saatavaa hyötyä analysoitiin korrelaation avulla vertailemalla GPFG:n omaisuuslajien sekä portfolion, ja S&P 500- indeksin välistä lineaarista riippuvuutta. Riskikorjatun tuoton analysoinnissa käytettiin Sharpen, Treynorin ja Sortinon suhdelukua sekä Jensenin Alfan lukua. Tutkimustulokset osoittivat, että GPFG onnistui osittain saavuttamaan hajautusetuja vertailuindeksiin nähden. Kiinteistösijoitukset tarjosivat korrelaation perusteella parasta hajautusetua suhteessa muihin omaisuuslajeihin. Riskikorjatun tuoton osalta tunnuslukuja analysoitaessa ei saatu yksiselitteistä vastausta siitä onnistuiko GPFG johdonmukaisesti saavuttamaan parempaa riskikorjattua tuottoa verrattuna S&P 500- indeksiin. Tutkimuksen perusteella GPFG:n sijoitusstrategia edustaa vakaata ja harkittua tyyliä, joka on pitkällä aikavälillä ilmennyt rahaston vahvana kasvuna, vaikka tarkastelujakson aikana yksiselitteistä ylituottoa ei saavutettu S&P 500-indeksiin nähden. Tulosten perusteella voidaan todeta, että hajauttaminen ja riskienhallinta ovat olleet keskeisimpiä tekijöitä rahaston pitkäaikaisessa menestyksessä. Jatkotutkimusten kannalta olisi perusteltua laajentaa analyysia tarkastelemalla laajempaa joukkoa tunnuslukuja tai useampia vertailuindeksejä, jotka koostuvat useammasta omaisuuslajista.