Lisää jaksamista esihenkilötyöhön

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen esihenkilötyötä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Esihenkilö nähdään usein enemmin työhyvinvoinnin mahdollistajana kuin tarvitsijana ja suurin osa tutkimuksista kohdistuu suorittavan tason työntekijöihin kuin esihenkilöihin. Esihenkilötyön vaativuus ja kuormittavuus ovat kuitenkin nousseet viime aikoina esille ja ymmärrystä esihenkilöiden työhyvinvoinnista ja sen tukemisesta tarvitaan lisää.

Pyrin selvittämään esihenkilöiden työhyvinvointia ja sitä, millaisilla keinoilla sitä voidaan lisätä, seuraavilla tutkimuskysymyksillä: Mitkä tekijät vaikuttavat esihenkilöiden työhyvinvointiin ja miten sitä voidaan tukea. Lisäksi tarkastelen, miten koulutus tukee esihenkilöiden työssä jaksamista. Menetelmänä käytän semisystemaattista kirjallisuuskatsausta ja käytän aihetta kuvailevaan ja esiin tuovaa otetta.

Kirjallisuuskatsaukseni tuloksissa näkyy, että työhyvinvointi on laaja-alainen kokonaisuus, johon vaikuttavat niin yksilön ominaisuudet, työ, kuin itse organisaatio työyhteisöineen. Sosiaalinen tuki, hyvä työilmapiiri, kohtuulliset työn vaatimukset ja riittävät työn voimavarat sekä toimiva organisaatio tuovat hyvinvointia, mutta yksilön omat toimet ovat myös merkittävässä roolissa niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalisten tekijöiden suhteen. Esihenkilötyössä roolin ristiriitaisuuden ja suuret vaatimukset aiheuttavat usein kuormitusta. Työssä jaksamista voidaan kuitenkin tukea useilla eri keinoilla lisäämällä työn voimavaroja. Osaamisella nähdään olevan myös merkittävä rooli esihenkilön työhyvinvoinnille mm. johtamisosaamisen tuoman ymmärryksen ja pystyvyyden tunteen kautta.