Pitkäaikaissairaan lapsipotilaan ja lapsen huoltajien tuottaman terveystiedon hyödyntäminen terveydenhollossa
Annola, Bertta (2025-05-09)
B. Annola
09.05.2025
© 2025 Bertta Annola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505093229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505093229
Tiivistelmä
Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat kasvavassa määrin lasten hyvinvointiin ja terveydenhuollon kustannuksiin. Potilaan arvoja, asenteita ja toiveita ilmentävää potilaan tuottamaa terveystietoa hyödyntämällä voidaan vastata kohdennetusti potilaan tarpeisiin.
Tutkielman tarkoituksena on kuvailla aiempaan tutkimustietoon perustuen pitkäaikaissairaan lapsipotilaan ja lapsen huoltajien tuottaman terveystiedon hyödyntämistä terveydenhuollossa. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa potilaan tuottamasta terveystiedosta, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairaiden lasten hoidon kehittämisessä terveydenhuollossa.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tiedonhaku suoritettiin helmikuussa 2025 Scopus, CINAHL, PubMed ja Medic -tietokannoista. Tutkielman aineisto koostui vuosina 2018–2025 julkaistuista viidestä vertaisarvioidusta alkuperäisartikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä käytetiin narratiivista synteesiä, jonka avulla muodostettiin kolme tutkimuskysymykseen vastaavaa teemaa: digitaaliset työkalut terveystiedon hyödyntämisen mahdollistajina, potilaan tuottama terveystieto kliinisen työn tukena ja potilaan tuottama tieto kommunikaation ja päätöksenteon tukena.
Tutkielman tulokset osoittavat, että pitkäaikaissairaan lapsen ja lapsen huoltajien tuottamaa terveystietoa hyödynnettiin terveydenhuollossa visuaalisten kaavioiden, PDF-raporttien ja vastaanottoa edeltävien viikkoraporttien muodossa. Strukturoituun muotoon muutettua dataa hyödynnettiin pitkän aikavälin ymmärryksen lisäämiseksi lapsen pitkäaikaissairaudesta. Digitaalisten työkalujen, kuten tekoälypohjaisen luonnollisen kielen prosessoinnin käyttö datan strukturoimiseksi mahdollisti lapsen ja lapsen huoltajien tuottaman tiedon hyödyntämisen kliinisen työn, kommunikaation ja päätöksenteon tukena terveydenhuollossa. Mobiilisovelluksiin ääni- ja tekstikomennoilla tuotettua tietoa hyödynnettiin terveydenhuollossa myös hoidon potilaskeskeisyyden lisäämiseksi ja tukemaan vastaanottokäyntejä. Tuotetun tiedon hyödyntämistä vaikeutti vähäinen tiedon integroiminen potilastietojärjestelmiin.
Johtopäätöksinä todettiin, että lapsipotilaan ja lapsen huoltajan tuottaman terveystiedon hyödyntäminen lapsen pitkäaikaissairauden hoidossa edellyttää digitaalisten työkalujen käyttöä, joka mahdollistaa tiedon hyödyntämisen hoitoprosessin eri vaiheissa.
Tutkielman tarkoituksena on kuvailla aiempaan tutkimustietoon perustuen pitkäaikaissairaan lapsipotilaan ja lapsen huoltajien tuottaman terveystiedon hyödyntämistä terveydenhuollossa. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa potilaan tuottamasta terveystiedosta, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairaiden lasten hoidon kehittämisessä terveydenhuollossa.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tiedonhaku suoritettiin helmikuussa 2025 Scopus, CINAHL, PubMed ja Medic -tietokannoista. Tutkielman aineisto koostui vuosina 2018–2025 julkaistuista viidestä vertaisarvioidusta alkuperäisartikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä käytetiin narratiivista synteesiä, jonka avulla muodostettiin kolme tutkimuskysymykseen vastaavaa teemaa: digitaaliset työkalut terveystiedon hyödyntämisen mahdollistajina, potilaan tuottama terveystieto kliinisen työn tukena ja potilaan tuottama tieto kommunikaation ja päätöksenteon tukena.
Tutkielman tulokset osoittavat, että pitkäaikaissairaan lapsen ja lapsen huoltajien tuottamaa terveystietoa hyödynnettiin terveydenhuollossa visuaalisten kaavioiden, PDF-raporttien ja vastaanottoa edeltävien viikkoraporttien muodossa. Strukturoituun muotoon muutettua dataa hyödynnettiin pitkän aikavälin ymmärryksen lisäämiseksi lapsen pitkäaikaissairaudesta. Digitaalisten työkalujen, kuten tekoälypohjaisen luonnollisen kielen prosessoinnin käyttö datan strukturoimiseksi mahdollisti lapsen ja lapsen huoltajien tuottaman tiedon hyödyntämisen kliinisen työn, kommunikaation ja päätöksenteon tukena terveydenhuollossa. Mobiilisovelluksiin ääni- ja tekstikomennoilla tuotettua tietoa hyödynnettiin terveydenhuollossa myös hoidon potilaskeskeisyyden lisäämiseksi ja tukemaan vastaanottokäyntejä. Tuotetun tiedon hyödyntämistä vaikeutti vähäinen tiedon integroiminen potilastietojärjestelmiin.
Johtopäätöksinä todettiin, että lapsipotilaan ja lapsen huoltajan tuottaman terveystiedon hyödyntäminen lapsen pitkäaikaissairauden hoidossa edellyttää digitaalisten työkalujen käyttöä, joka mahdollistaa tiedon hyödyntämisen hoitoprosessin eri vaiheissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37920]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/