GIS-järjestelmien hyödyntäminen tautien seuraamisessa ja kansanterveyden edistäjänä : esimerkkitapauksena COVID-19

Abstract

GIS-järjestelmät ovat olleet pitkään osana maantieteellistä tutkimusta ja työtä. Niiden monipuolisuus, sekä helppokäyttöisyys on mahdollistanut niiden hyödyntämisen osana monia erilaisia tutkimuksia. Kartografialla on pitkät historialliset juuret terveysmaantieteellisissä tutkimuksissa, ja tietotekniikan kehityksen myötä GIS-järjestelmät ovat nousseet kartografian rinnalle. 2010-luvulta eteenpäin GIS-järjestelmien rooli terveystieteellisessä tutkimuksessa on korostunut GIS-järjestelmien korvaamattomien simulaatio-, ja ennustuskykyjen ansiosta. GIS-järjestelmät ovatkin muodostuneet keskeiseksi apuvälineeksi, kun halutaan tutkia tautien leviämistä, ja siihen liittyviä dynamiikkoja. GIS-järjestelmät antavat myös mahdollisuuden tutkia, kuinka terveydenhoitolaitokset sijaitsevat populaatioon nähden, ja paljonko potilaita voidaan odottaa saapuvan kullekin terveydenhoitolaitokselle. GIS-menetelmiä hyödyntämällä tutkijat ovat pystyneet myös tekemään erilaisia analyysejä tautien liikehdinnän suhteen, ja niiden antamat ennusteet vastaavat lähestulkoon todellisuutta. Tämä on mahdollistanut entistä nopeamman vasteen pandemioiden ehkäisemiseksi, sekä auttanut tekemään leviämisen hallitsemiseksi oleellisia ratkaisuja.

Siirtyminen entistä sähköisempään maailmaan vaatii myös muutoksia vanhaan terveydenhoitojärjestelmään. GIS-järjestelmät tarjoavat reaaliajassa tapahtuvaa taudin seuraamista niin terveydenhoidon työntekijöille, tutkijoille, kuin myös tavallisille ihmisille. Tämä mahdollistaa myös erilaisten sovellusten hyödyntämisen terveyden seuraamisessa, sekä ylläpitämisessä. Sovellukset tarjoavat myös mahdollisuuden esittää tietoa entistä moni-puolisemmassa muodossa, ja niiden avulla tietoisuutta voidaan levittää entistä tehokkaammin.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka GIS-järjestelmiä hyödynnetään tautien seuraamisessa, hyödyntäen esimerkkitapauksena COVID-19:sta. COVID-19 pandemia alkuvuodesta 2020 osoittautui merkittäväksi kansanterveyden uhaksi globaalilla tasolla. Rajojen sulkeminen, matkustusrajoitukset, sekä ehkäisevät toimenpiteet mahdollistavat uuden tavan tutustua tautidynamiikkoihin sekä tutkia miten eri tekijät vaikuttavat taudin leviämiseen. COVID-19 tarjosi myös mahdollisuuden tutkia dynamiikkaa kaupunkien ja maaseudun välillä, sekä tutkia, miten eri tekijät kaupunkien sisällä vaikuttivat taudin leviämiseen.