Läsnäolon tunne kliinisessä virtuaalitodellisuudessa
Lapinkangas, Jaakko (2025-05-09)
Lapinkangas, Jaakko
J. Lapinkangas
09.05.2025
© 2025 Jaakko Lapinkangas. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505093216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505093216
Tiivistelmä
Tässä pienessä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin läsnäolon tunnetta virtuaalitodellisuudessa kliinisen lääketieteen saralla. Työn tarkoituksena oli selvittää aiempien tutkimusten avulla virtuaalitodellisuudessa koetun läsnäolon tunteen mittausmenetelmiä sekä sen tarpeellisuutta osana erilaisia kliinisiä sovelluskohteita kuten kuntoutusta sekä kivunlievitystä. Lupaavien tulosten ohella vastaan tuli myös tutkimuksia, joissa läsnäolon tunteen tarkastelu ei ollut ollenkaan tutkimuksen keskiössä.
Varsinkin 2000-luvulla kiinnostus ja tutkimus virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista syttyivät uudestaan älypuhelinteollisuuden aikaansaamien teknologisten innovaatioiden ansiosta. Nykyään virtuaalitodellisuuslaseja löytyykin markkinoilta useita erilaisia, ja niiden saavutettavuus on parantunut esimerkiksi hinnanalennusten myötä. Näin ollen viihteellisen arvon lisäksi virtuaalitodellisuuden potentiaalia on aloitettu valjastamaan kliinisen lääketieteen saralla osaksi alati digitalisoituvaa kenttää.
Virtuaalitodellisuuslasien tarjoama immersio ja läsnäolon tunne vaihtelevat, ja varsinkin läsnäolon tunteen määrittäminen onkin tutkimuksen saralla hankala tarkastelun aihe sen subjektiivisen luonteen takia. Aihetta on pitkään tarkasteltu sekä kyselyiden, että fysiologisten suureiden kuten sydämen sykkeen keinoin. Tutkimustulosten valossa virtuaalitodellisuudessa koetulla läsnäolon tunteella on suurikin merkitys tietyissä kliinisissä käyttökohteissa kuten altistusterapiassa, mutta sen rooli monissa muissa sovelluskohteissa vaihtelee. In this small literature review the sense of presence was evaluated as a part of clinical settings utilizing virtual reality. The aim of this review was to clarify the distinct approaches in measuring presence as well as the importance of it in different clinical situations such as rehabilitation and pain relief. Alongside the promising results, studies without the evaluation of presence were discovered during the process.
Especially during the 2000’s, interest and research on the potential of virtual reality has risen again due to the smartphone industry’s technological innovations. This has made it possible for budget-friendly virtual reality headsets to become available for the average consumer. Apart from entertainment, the use of virtual reality has garnered attention in clinical applications in the ever- evolving and digitalizing field of medicine.
The level of immersion and therefore presence in virtual environment depends on the equipment used, and the feeling of presence is difficult to define due to its subjective nature. The topic of feeling present in virtual reality has been considered via questionnaires and through physiological measurements, even though some research do not consider this feeling important when evaluating the use of virtual reality. In light of results obtained through this literature review, the feeling of presence in clinical virtual reality is a fundamental part of some application areas such as exposure therapy, but in some areas inside the medical field it is non-essential.
Varsinkin 2000-luvulla kiinnostus ja tutkimus virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista syttyivät uudestaan älypuhelinteollisuuden aikaansaamien teknologisten innovaatioiden ansiosta. Nykyään virtuaalitodellisuuslaseja löytyykin markkinoilta useita erilaisia, ja niiden saavutettavuus on parantunut esimerkiksi hinnanalennusten myötä. Näin ollen viihteellisen arvon lisäksi virtuaalitodellisuuden potentiaalia on aloitettu valjastamaan kliinisen lääketieteen saralla osaksi alati digitalisoituvaa kenttää.
Virtuaalitodellisuuslasien tarjoama immersio ja läsnäolon tunne vaihtelevat, ja varsinkin läsnäolon tunteen määrittäminen onkin tutkimuksen saralla hankala tarkastelun aihe sen subjektiivisen luonteen takia. Aihetta on pitkään tarkasteltu sekä kyselyiden, että fysiologisten suureiden kuten sydämen sykkeen keinoin. Tutkimustulosten valossa virtuaalitodellisuudessa koetulla läsnäolon tunteella on suurikin merkitys tietyissä kliinisissä käyttökohteissa kuten altistusterapiassa, mutta sen rooli monissa muissa sovelluskohteissa vaihtelee.
Especially during the 2000’s, interest and research on the potential of virtual reality has risen again due to the smartphone industry’s technological innovations. This has made it possible for budget-friendly virtual reality headsets to become available for the average consumer. Apart from entertainment, the use of virtual reality has garnered attention in clinical applications in the ever- evolving and digitalizing field of medicine.
The level of immersion and therefore presence in virtual environment depends on the equipment used, and the feeling of presence is difficult to define due to its subjective nature. The topic of feeling present in virtual reality has been considered via questionnaires and through physiological measurements, even though some research do not consider this feeling important when evaluating the use of virtual reality. In light of results obtained through this literature review, the feeling of presence in clinical virtual reality is a fundamental part of some application areas such as exposure therapy, but in some areas inside the medical field it is non-essential.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37688]