Kielisolmujen käyttö kielen oppimisen ja ääntämisen tukena saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän tutkielmamme tarkoituksena on selvittää, miten kielisolmuja käytetään kielen oppimisen ja ääntämisen tukena, ja miten niitä voidaan hyödyntää saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa kieli on keskiössä ja sitä pyritään tukemaan kaikin tavoin. Kielisolmuilla tarkoitetaan, Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun tyylisiä hokemia, joita toistetaan nopeasti ja joiden avulla opetellaan äänteitä. Kielisolmujen käyttö kielen oppimisessa on menetelmänä tuttu esimerkiksi englanninkielisessä kontekstissa, mutta tutkimuksia kielisolmujen käytöstä saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan ole. Tutkielmamme on ensimmäinen aiheesta sekä suomenkielisessä että saamenkielisessä kontekstissa.

Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, mutta kuten alkuperäiskansa kontekstissa on tärkeää, käymällä tiivistä vuoropuhelua saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelevien työntekijöiden kanssa. Kirjallisuuskatsaus kattaa kansainvälisiä kielisolmuja käsitteleviä tutkimuksia. Saamentutkimuksen osuus koostuu väitöskirjoista ja tutkimusartikkeleista koskien saamen kielten tukemista ja kielenkehitystä sekä monikielisyyttä.

Tulokset osoittavat, että kielisolmuja ei ole käytetty saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta saamenkieliseen varhaiskasvatukseen on aina kuulunut sanojen opettelu esimerkiksi laulujen ja lorujen kautta. Kielisolmuharjoittelun on tutkimusten mukaan todettu mm. parantavan ääntämistä, antavan motivaatiota kielen oppimiseen ja laajentavan sanastoa.

Tutkielmamme on hyödynnettävissä saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja sen tuloksena syntyi materiaalipankki, jossa on kielisolmuiksi sopivia hokemia inarin- ja pohjoissaameksi sekä vinkkiosio niiden käyttöön varhaiskasvattajille. Materiaalipankin kielisolmuiksi sopivat virkkeet on kerätty mm. saamenkielisestä lasten kirjallisuudesta ja oppikirjoista. Niissä on hyödynnetty myös julkaisematonta materiaalia.

Taan kandidaattutkâmuš ulmen lii selvâttiđ, maht säničuolmah láá kevttum kielâ oppâmân já jienâdem tuárjumân, já maht taid puáhtá anneeđ ävkkin sämikielâlâš arâšoddâdmist. Sämikielâlâš arâšoddâdmist kielâ lii puoh tooimâ vuáđđun, já tom kalga tuárjuđ puohlágán vuovijgijn. Säničuolmân muái tárgutteen taan tutkâmušâst Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun -kukkâsijd, maid ferttee ettâđ jotelávt já moi iššeen puáhtá hárjuttâllâđ jienâduvâid. Säničuolmâi kevttim kielâ oppâmân lii uápis vyehi ovdâmerkkân eŋgâlâškielâlâš kontekstist, mut tutkâmušah säničuolmâi kiävtust sämikielâlâš arâšoddâdmist iä lah. Munnuu tutkâmuš lii vuosmuš taan fáádást sehe suomâkielâlâš ete sämikielâlâš kontekstist.

Tutkâmuš ráhtoo kirjálâšvuotâkejâstâhhân. Tego algâaalmug kontekstist lii tehálâš, nuuvt totken muái savâstâlleen meid sämikielâlii arâšoddâdemsyergi ulmuigijn. Ton lasseen kirjálâšvuotâkejâstâh siskeeld almugijkoskâsij tutkâmušâid, moh lahtoseh säničuolmâid. Sämitutkâmuš uási siskáldâssân láá náguskirjeh sehe tutkâmušartikkâleh, moh kyeskih kielâi tuárjum, kielâ ovdedem jeđe maaŋgâkielâlâšvuođâ.

Puátuseh čäittih, ete sämikielâlâš arâšoddâdmist säničuolmâid iä lah kevttum sääni eidusâš merhâšuumeest, mut sämikielâlij arâšoddâdmân lii ain kullum saanij máttááttâllâm ovdâmerkkân lavluigijn já tivtâigijn. Säničuolmâigijn hárjuttâllâm lii tutkâmušâi vuáđuld ávhálâš já om. pyereed jienâdem, moovtâ já viijđed sänirááju.

Taam tutkâmuš puáhtá anneeđ ävkkin sämikielâlâš arâšoddâdmist, já tutkâmuš loppâpuáđusin šoodâi materiaalpaŋkki, mast láá kukkâseh anarâškielân já tavesämikielân. Ton lasseen tobbeen láá motomeh oonah tai kevttimân. Materiaalpaaŋki säničuolmah láá nurrum om. sämikielâlij párnái kirjálâšvuođâst sehe oppâkirjijn.

Dán kandidáhttadutkamuša ulbmilin lea čielggadit, mot sátnečuolmmat geavahuvvojit giela oahppama ja jietnadeami doarjjan, ja mot daid sáhttá atnit ávkin sámegielat árrabajásgeassimis. Sámegielat árrabajásgeassimis giella lea guovddážin ja dan figgat doarjut buotlágan vugiiguin. Sátnečuolmmat leat Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun -lágan hoahkamat, maid hoahkat ain jođaneappot ja daiguin sáhttá oahpahallat jienadeami.

Sátnečuolmmaid geavaheapmi giela oahppamis lea oahpes vuohki ovdamearkka dihte eaŋgalasgielat birrasis, muhto dutkamušat mat laktásit sámegielat árrabajásgeassimii eai gávdno. Munno dutkamuš lea vuosttaš dán fáttas sihke suomagielat ja sámegielat konteavsttas.

Dutkamuš čáđahuvvo govvideaddji girjjálašvuođageahčastagan. Álgoálbmoga konteavsttas lea dehálaš, ahte dutkit leat dialogas sámegielat árrabajásgeassima bargiiguin. Girjjálašvuođageahčastat gokčá internationála dutkamušaid mat laktet sátnečuolmmaide. Sámedutkamuša oassi čoahkkana doavttirgrádadutkamušain ja artihkkaliin, mat gusket sámegielaid doarjaga, giellaovdaneami ja máŋggagielatvuođa.

Bohtosat čájehit, ahte sátnečuolmmat eai leat geavahuvvon sámegielat árrabajásgeassimis sáni aitosaš mearkkašumis, muhto sámegielat árrabajásgeassimii lea alo gullan sániid oahppahallan ovdamearkka dihte lávlagiid ja hoahkamiid bokte. Sátnečuolbmahárjehallan lea dutkamušaid mielde gávnnahuvvon ee. buoridit jietnadeami ja motivašuvnna giela oahppamii ja viiddidan sátnevuorkká.

Dutkamuš lea ávkin atnimis sámegielat árrabajásgeassimis ja dutkamuša bohtosiin šattái materiálabáŋku, mas leat sátnečuolmmaide heivvolaš hoahkamat anáraš- ja davvisámegillii ja rávvagat daid geavaheapmái árrabajásgessiide. Materiálabáŋkku sátnečuolmmat leat čoggojuvvon ee. Sámegielat mánáidgirjjálašvuođas ja oahppogirjjiin. Dasa leat vuhttiiváldojuvvon maiddái materiála, mii ii leat almmuhuvvon.