"Kansanvaltaisen edistyksen tulevaisuutta ei voi jättää tuuliajolle". Suomen kansanvaltuuskunnan naisia : Hilja Pärssisen ja Anni Huotarin poliittiset urat

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kahta Sosialidemokraattista kansanedustajaa Hilja Pärssistä (1876–1935) ja Anni Huotaria (1874–1943). Heidän poliittisen uran keskiössä oli Suomen sisällissodan aikana (1918) toiminut punainen hallitus eli Suomen kansanvaltuuskunta. Etelä-Suomea hallinnut epävirallinen hallinto ehti toimia yhteensä neljä kuukautta. Lyhyestä hallintoajastaan huolimatta sillä oli elinikäinen vaikutus Pärssisen ja Huotarin poliittiseen uraan.

Tutkielmassa perehdytään heidän vallankäyttöönsä kansanvaltuuskunnassa sekä miten se näkyi sodan jälkeen heidän saamissaan tuomioissa. Yhteiskunnan kahtiajakautuminen, oikeistopolitiikka ja voittajien historiankirjoitus varjostivat 1920-luvun Suomea. Sosialidemokraatit kipuilevat pitkään oman asemansa kanssa, samalla koittaen vapauttaa punaisia vankeja vankilasta. Pärssisen ja Huotarin vapauduttua vankilasta paluuta päivän politiikkaan vaikeutti kansalaisluottamuksen menettäminen.

Hilja Pärssinen ja Anni Huotari nousevat takaisin eduskuntaan 1920-luvulla. Heidän poliittiset teemansa säilyvät samana kuin ennen sotaa, mutta niihin tulee uusia ulottuvuuksia rinnalle. Vankilassa vietetty aika oli muuttanut heitä. Heidän poliittinen perintönsä muotoutui 1930-luvulla. Henkilökohtaisen elämän haasteet vaikuttivat myös heidän politiikkaansa entistä enemmän. Useat läpi menneet aloitteet ja Suomen Sosialidemokraattisessa naisliitossa toteutetut hankkeet kertovat heidän jättämästään poliittisesta perinnöstä työväenliikkeeseen ja valtakunnan politiikkaan.