Ammattimaisten faktantarkistajien faktantarkistuksen menetelmät : kartoittava katsaus

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa kartoitetaan tieteellisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta ammattimaisen faktantarkistuksen menetelmiä. Faktantarkistus on erilaisten väittämien ja niiden todenmukaisuuden arviointia, ja ammattimainen faktantarkistus tarkistustyön tulosten julkaisuun tähtäävää toimintaa. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota faktantarkistuksen menetelmiin liittyviin tiedonhankinnan kanaviin ja tiedonlähteisiin. Informaatiotutkimuksen alalla tutkielma kytkeytyy olennaisesti ammatillisen tiedonhankinnan tutkimukseen.

Tutkimusaineiston keruu toteutettiin kartoittavan katsauksen tutkimusmenetelmällä. Tutkielmaa varten rakennettua protokollaa seuraten luotiin tutkimusaineiston valintakriteeristö, rakennettiin tietokantoihin kohdistettava hakustrategia, karsittiin tietokantojen hakutuloksista tutkimukselle epäolennainen aineisto pois ja kerättiin tutkimusaineistosta yhteen tutkimuskysymysten kannalta olennainen tieto. Tutkimusaineistoon sisältyi 29 tieteellistä artikkelia, ja tutkimusaineiston sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöisen eli induktiivisen analyysin avulla. Tutkimusaineistosta esille nousseista menetelmien, tiedonhankintakanavien ja tiedonlähteiden ajatuskokonaisuuksista luotiin samankaltaisuuksien perusteella käsiteryhmiä, joita yhdistelemällä luotiin ilmiöitä kuvaavia ala-, ylä- ja pääluokkia.

Tutkimusaineistoon sisältyneet artikkelit esittelevät faktantarkistuksen menetelmiä useista eri maista, maanosista ja organisaatioista. Tuloksista on erotettavissa faktantarkistuksen tekemisen prosessi, joka alkaa tarkastelun kohteena olevan väitteen tutkimisella, jatkuu väitteen arvioimiseksi tarvittavan ulkoisen tiedon hankinnalla ja päättyy kerätyn tiedon perusteella tehtävään synteesiin. Faktantarkistus vaatii yhteydenottoja väitteen esittäjiin, kuvien ja videoiden manuaalista tarkastelua, eri alojen asiantuntijoiden kanssa keskustelua sekä ulkoista tiedonhankintaa eri lähteistä. Faktantarkistukseen kytkeytyviä tiedonlähteitä ovat muun muassa primäärilähteet; viralliset, valtiolliset ja institutionaaliset lähteet, asiantuntijat, journalistiset lähteet ja media, hakukoneet ja tietokannat sekä vaihtoehtoiset lähteet.

Tuloksista nousi esille, että faktantarkistukseen liittyy useita yhdessä käytettäviä menetelmiä, ja faktantarkistuksen prosessi vaihtelee tutkittavan väitteen mukaan. Tutkielma lisää aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen keräämällä yhteen tieteellisessä kirjallisuudessa esiteltyjä faktantarkistuksen menetelmiä sekä esittämällä tutkimuskirjallisuudesta nousevan väitteiden arviointiprosessin. Tutkielman tulokset osoittavat, että faktantarkistuksessa hyödynnettävien lähteiden käyttöä kuvataan niukasti. Jatkotutkimuksia tulisi tehdä erityisesti faktantarkistajien tiedonhankinnasta tarkastellen väitteen arvioimiseksi tarvittavan tiedon keräämisen prosessia sekä sitä, miten faktantarkistajat hakeutuvat eri lähteiden äärelle ja miten he perustelevat tiedonlähteidensä valintaa.