Kinestetiikan koulutusintervention hyödyt omaishoitajille ja -hoidettaville kotikontekstissa

Abstract

Abstract

Family caregiving is becoming increasingly common in Finland. Recent political decisions have led to an emphasis on caring for elderly individuals at home for as long as possible. As family care is becoming increasingly common in Finland, ensuring the competence and functional capacity of both family caregivers and those receiving care is essential. Targeted training for family caregivers and care recipients is one way to supporting them at home. No previous research on the topic was found. In this study, caregiving and kinesthetic training were examined in accordance with the research traditions in ergonomics, both from the perspective of developing the smoothness of caregiving and from the perspective of considering the well-being of family caregivers and care recipients.

This doctoral dissertation was carried out as a participatory and communicative action research project that included five cycles. In the first cycle, two kinaesthetic courses were organised for informal (family) caregivers and elderly care recipients over 65 years of age (n = 21). In cycles 2–4, home visits were carried out at the participants’ homes (n = 31). In cycle 5, a focus group interview was carried out for the training instructors (n = 4). A narrative literature review (n = 68) was conducted to underpin the empirical part of the work.

The literature review highlighted that family caregivers experienced as significant physical and psychosocial burden and a lack of knowledge and skills needed to provide caring assistance to elderly individuals. The challenges faced by caregivers in assisting care recipients with daily activities were related to time, interaction, competence and change. Both family caregivers and elderly care recipients benefited from the targeted kinaesthetics training course, provided they implemented the learned techniques in their everyday life at home. The development objectives of the course are related to accessibility, timing and teaching methods. The study found that, addressing the needs of family caregivers and elderly care recipients would best be achieved by developing family caregiving programmes, assistive device services and home modification processes in the Finnish welfare areas.

Tiivistelmä

Viimeaikaisten poliittisten päätösten seurauksena vanhuksia pyritään hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään. Koska omaishoito yleistyy Suomessa nopeasti, on omaishoitajien ja -hoidettavien osaamisesta sekä toimintakyvystä pidettävä huolta. Omaishoitajille ja hoidettaville suunnatut koulutukset ovat yksi keino tukea heitä kotona. Aiheesta ei ole aikaisempaa tutkimusta. Tässä tutkimuksessa omaishoitoa ja kinestetiikkakoulutuksia tarkasteltiin ergonomian tutkimusperinteiden mukaisesti sekä omaishoidon sujuvuuden kehittämisen että omaishoitajan ja hoidettavan hyvinvoinnin huomioimisen näkökulmista.

Tämä väitöstutkimus toteutettiin osallistavana ja kommunikatiivisena toimintatutkimuksena, joka sisälsi viisi sykliä. Ensimmäisessä syklissä järjestettiin kaksi kinestetiikan kurssia omaishoitajille ja ikääntyville yli 65-vuotiaille (n = 21). Sykleissä 2–4 toteutettiin kotikäynnit osallistujien koteihin (n = 31). Syklissä 5 toteutettiin fokusryhmähaastattelu koulutuksen ohjaajille (n = 4). Työn empiiristä osuutta pohjustamaan toteutettiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus (n = 68).

Kirjallisuuskatsauksessa korostui omaishoitajiin kohdistuva voimakas fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus sekä omaishoidon toteuttamisessa tarvittavien tietojen ja taitojen puute. Omaishoitajien kohtaamat haasteet päivittäisten toimintojen avustustilanteissa liittyivät aikaan, vuorovaikutukseen, osaamiseen ja muutokseen. Tiedot ja taidot, joita omaishoitajat tarvitsivat päivittäisten toimintojen avustustilanteissa, liittyivät arjesta selviytymiseen ja tulevaisuuden huomioimiseen. Omaishoitajat ja hoidettavat hyötyivät kinestetiikan kurssista, mikäli he toteuttivat opittuja keinoja kotonaan. Kurssin kehittämiskohteina olivat saavutettavuus, aikataulu ja opetusmenetelmät. Tutkimuksessa ilmeni omaishoitajien ja hoidettavien kokemus siitä, että omaishoitoa, apuvälinepalveluita sekä asunnon muutostöiden prosesseja on tarpeen kehittää hyvinvointialueilla.