Musiikkiterapia osana Alzheimer-potilaan hoitoa
Sandström, Matilda (2025-05-05)
Sandström, Matilda
M. Sandström
05.05.2025
© 2025, Matilda Sandström. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505053085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505053085
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen musiikkiterapian roolia Alzheimer-potilaan hoidossa vastaamalla tutkimuskysymykseen: "Miten musiikkiterapia voi tukea Alzheimer-potilaan hoitoa?"
Kiinnostukseni tutkielman aiheeseen on syntynyt etenkin vanhainkodeissa tehtyjen konserttikokemusten myötä. Näissä hetkissä olen päässyt todistamaan tilanteita, joissa musiikin voima on hetkellisesti kohentanut ahdistuneen ja pelokkaan muistisairaan mielialaa, rauhoittanut aggressiivisen potilaan käytöstä ja saanut toimintakykynsä miltei kokonaan menettäneen muistisairaan liikkumaan musiikin tahdissa ja ottamaan kontaktia hoitajiin ja muihin potilaisiin.
Muistisairauksien yleistyminen on havaittavissa sekä yhteiskunnallisella että globaalilla tasolla. Hoitoa on pyritty laajentamaan kehittämällä lääkkeellisten hoitojen rinnalle erilaisia lääkkeettömiä hoitomuotoja, jotka ovat resurssitehokkaita ja muistisairaan näkökulmasta inhimillisiä. Musiikkiterapia on tehokas ja monipuolinen lääkkeetön hoitomuoto, joka voi tukea Alzheimer-potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua merkittävästi. Musiikkiterapian muotoina toimii esimerkiksi laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu. Musiikkiterapia voi lievittää muistisairauden edetessä yleistyviä neuropsykiatrisia oireita, kuten ahdistusta, masennusta ja levottomuutta sekä parantaa potilaan emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia. Esimerkiksi musiikin kuuntelun avulla voidaan tukea Alzheimer-potilaan elämäkertamuistin eli autobiografisen muistin palautumista. Tämän katsotaan vahvistavan kommunikaatiota niin muiden muistisairaiden kuin hoitajienkin välillä.
Musiikkiterapia jaetaan aktiiviseen sekä passiiviseen musiikkiterapiaan, ja sitä voidaan toteuttaa niin yksilö- kuin ryhmäterapian muodossa. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa esittelen Alzheimerin taudin yleistä oirekuvaa ja sitä, miten musiikkiterapia ja sen eri muodot voivat tukea kognitiivisten, emotionaalisten ja neuropsykiatristen oireiden lieventymistä. Pyrin myös tarjoamaan vastauksia, miksi musiikkiterapian roolin tulisi olla merkittävämpi muistisairauksien hoidossa niin resurssien, hoitotulosten sekä hoidon inhimillisyyden kannalta.
Kiinnostukseni tutkielman aiheeseen on syntynyt etenkin vanhainkodeissa tehtyjen konserttikokemusten myötä. Näissä hetkissä olen päässyt todistamaan tilanteita, joissa musiikin voima on hetkellisesti kohentanut ahdistuneen ja pelokkaan muistisairaan mielialaa, rauhoittanut aggressiivisen potilaan käytöstä ja saanut toimintakykynsä miltei kokonaan menettäneen muistisairaan liikkumaan musiikin tahdissa ja ottamaan kontaktia hoitajiin ja muihin potilaisiin.
Muistisairauksien yleistyminen on havaittavissa sekä yhteiskunnallisella että globaalilla tasolla. Hoitoa on pyritty laajentamaan kehittämällä lääkkeellisten hoitojen rinnalle erilaisia lääkkeettömiä hoitomuotoja, jotka ovat resurssitehokkaita ja muistisairaan näkökulmasta inhimillisiä. Musiikkiterapia on tehokas ja monipuolinen lääkkeetön hoitomuoto, joka voi tukea Alzheimer-potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua merkittävästi. Musiikkiterapian muotoina toimii esimerkiksi laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu. Musiikkiterapia voi lievittää muistisairauden edetessä yleistyviä neuropsykiatrisia oireita, kuten ahdistusta, masennusta ja levottomuutta sekä parantaa potilaan emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia. Esimerkiksi musiikin kuuntelun avulla voidaan tukea Alzheimer-potilaan elämäkertamuistin eli autobiografisen muistin palautumista. Tämän katsotaan vahvistavan kommunikaatiota niin muiden muistisairaiden kuin hoitajienkin välillä.
Musiikkiterapia jaetaan aktiiviseen sekä passiiviseen musiikkiterapiaan, ja sitä voidaan toteuttaa niin yksilö- kuin ryhmäterapian muodossa. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa esittelen Alzheimerin taudin yleistä oirekuvaa ja sitä, miten musiikkiterapia ja sen eri muodot voivat tukea kognitiivisten, emotionaalisten ja neuropsykiatristen oireiden lieventymistä. Pyrin myös tarjoamaan vastauksia, miksi musiikkiterapian roolin tulisi olla merkittävämpi muistisairauksien hoidossa niin resurssien, hoitotulosten sekä hoidon inhimillisyyden kannalta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37920]