Verbaalisten äänihallusinaatioiden kokemisen ja lääketieteellisen diskurssin välisestä suhteesta
Fagerholm, Mike (2025-05-05)
M. Fagerholm
05.05.2025
© 2025 Mike Fagerholm. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505053081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505053081
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielma "Verbaalisten äänihallusinaatioiden kokemisen ja lääketieteellisen diskurssin välinen suhde" tarkastelee, miten lääketieteellinen diskurssi vaikuttaa äänihallusinaatioita kokevien henkilöiden kokemuksiin Suomessa verrattuna muihin kulttuureihin. Tutkielmassa hyödynnetään kolmea suomalaista teemahaastattelua ja verrataan löydöksiä kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen.
Lääketieteellinen diskurssi Suomessa voi vahvistaa patologisoivia käsityksiä ja stigmaa, mikä saattaa pahentaa äänten negatiivisia ominaisuuksia ja heikentää kokijoiden hyvinvointia. Intiassa diagnooseja käsitellään neutraalimmin, eikä niihin liity yhtä voimakasta yksilökeskeistä stigmaa, mikä heijastuu myönteisempinä äänikokemuksina ja parempina toipumisen ennusteina.
Tutkielman viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin, ja se korostaa kulttuurisen kontekstin merkitystä oireiden merkityksellistämisessä ja hoitokäytännöissä. Tutkielma ehdottaa, että myös Suomessa olisi syytä pohtia diskurssin vaikutusta hoitokokemuksiin ja toipumisen mahdollisuuksiin.
Lääketieteellinen diskurssi Suomessa voi vahvistaa patologisoivia käsityksiä ja stigmaa, mikä saattaa pahentaa äänten negatiivisia ominaisuuksia ja heikentää kokijoiden hyvinvointia. Intiassa diagnooseja käsitellään neutraalimmin, eikä niihin liity yhtä voimakasta yksilökeskeistä stigmaa, mikä heijastuu myönteisempinä äänikokemuksina ja parempina toipumisen ennusteina.
Tutkielman viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin, ja se korostaa kulttuurisen kontekstin merkitystä oireiden merkityksellistämisessä ja hoitokäytännöissä. Tutkielma ehdottaa, että myös Suomessa olisi syytä pohtia diskurssin vaikutusta hoitokokemuksiin ja toipumisen mahdollisuuksiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37957]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/