Biologian opetus ja oppimateriaalit saamelaisten kotiseutualueella asuvien yläkouluikäisten saamelaisnuorten näkökulmasta

Abstract

Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden opetus tulee perusopetuslain mukaan antaa pääosin saameksi, mutta jotkut oppiaineet voivat olla yhdessä suomenkielisten oppilaiden kanssa. Saamenkielinen opetus tapahtuu tavallisen koulujärjestelmän sisällä erikseen saamenkielisissä luokissa. Saamenkielisen perusopetuksen järjestämisessä on kuitenkin mutkia, sillä lähes kaikkien aineiden saamenkielisistä opettajista on pulaa ja lisäksi monet oppimateriaalit ovat vanhentuneita eivätkä vastaa nykyistä opetussuunnitelmaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hankkia tietoa siitä, millaisia kokemuksia saamelaisten kotiseutualueella asuvilla yläkouluikäisillä saamelaisnuorilla on biologian opetuksesta. Millaisena he kokevat biologian oppiaineena? Saavatko saamelaisnuoret biologian opetuksensa haluamallaan kielellä? Millaisena he kokevat käytössä olevan biologian oppimateriaalinsa? Näkevätkö he siinä omaa lähiympäristöään ja sen lajistoa? Entä minkälaisia toiveita saamelaisnuorilla on biologian opetuksen suhteen? Saamelaisten kotiseutualueen yläkouluissa suoritettiin keväällä 2022 kyselytutkimus, johon osallistui 25 saamelaisnuorta. Kyselyn avointen kysymysten sanallisten vastausten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, jossa vastauksista muodostettiin luokkia ja niiden prosentuaaliset osuudet laskettiin. Monivalintakysymysten ja Likertin asteikolla mitattavien kysymysten vastauksista tehtiin kaavioita ja taulukoita Microsoft Excelissä.

Tulosten perusteella suurin osa saamelaisnuorista pitää biologiasta oppiaineena ja opettajalla on suuri vaikutus oppilaiden tyytyväisyyteen. Suurin osa kokee saavansa biologian opetuksen haluamallaan kielellä, oli se sitten suomeksi tai saameksi. Saamenkielisessä opetuksessa olevista moni kuitenkin kokee suomenkielisten oppimateriaalien käytön haastavaksi. Vastaajista suurin osa kokee biologian oppikirjoissa ja oppimateriaaleissa esitetyn lajiston ja luonnon itselleen tutuksi, vaikka siitä oli erimielisyyttä, ottavatko oppimateriaalit Saamenmaan luontoa hyvin huomioon. Biologian opetukselta toivottiin monipuolisuutta ja toiminnallisia työskentelytapoja. Niiden käyttö olisi kannattavaa niin biologiasta pitämisen kuin oppimistulosten kannalta.

Suoma sámeguvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegilis Lappi bálgosa guovlu. Sámeguovllus sámegielat ohppiid oahpahusa galgá vuođđooahpahuslága mielde addit stuorámus oassin sámegillii, muhto muhtun oahppoávdnasat sáhttet leat ovttas suomagielat oahppiiguin. Sámegielat oahpahus dáhpáhuvvá dábálaš skuvlavuogádaga siskkobealde sierra sámegielat luohkáin. Sámegielat vuođđooahpahusa ordnemis leat goittotge čuolmmat, go sámegielat ávnnasoahpaheaddjit váilot measta buot ávdnasiin ja sada lassin máŋggat oahppomateriálat leat boarásmuvvan eaige vástit dálá oahppoplána. Dán dutkamuša ulbmilin lea háhkat dieđu das, makkár vásáhusat badjedásseahkásaš sámenuorain leat biologiija oahpahusas sámeguovllus. Mo sii vásihit biologiija oahppoávdnasin? Ožžotgo sámenuorat biologiija oahpahusaset dainna gielain, mainna háliidit? Makkárin sii vásihit dan biologiija oahppomateriála mii sis lea geavahusas? Oidnetgo sii das iežaset lagašbirrasa ja dan šlájaid? Naba makkár sávaldagat sis leat biologiija oahpahusa ektui? Sámeguovllu badjedásiin čađahuvvui giđđat 2022 gažadandutkamuš, masa serve 25 sámenuora. Gažadeami rabas gažaldagaid analyseremis geavahuvvui sisdoalloanalysa, mas vástádusaid vuođul ráhkaduvvojedje luohkát, ja daid prosentuálalaš ossodagat rehkenastojuvvojedje. Válljenvástádusjearaldagaid ja Likerta skála mielde mihtiduvvon vástádusaid vuođul ráhkaduvvojedje diagrámmat ja tabeallat Microsoft Excelis.

Bohtosiid vuođul stuorámus oassi sámenuorain liiko biologiijai oahppoávdnasin ja oahpaheaddjis lea stuorra váikkuhus ohppiid duđavašvuhtii. Stuorámus oassi vásiha, ahte oažžu biologiija oahpahusa dainna gielain, mainna háliida. Davvisámegielat oahpahusas máŋgasat goittotge vásihedje hástalusaid suomagielat oahppomateriálaiguin. Vástideddjiin stuorámus oassi dovddai oahppogirjjiid ja oahppomateriálaid šlájaid ja luonddu alccesis oahppisin, vaiko das leige sierramielalašvuohta, váldetgo oahppomateriálat Sámi luonddu bures vuhtii. Sámenuorat sávve máŋggabealátvuođa ja doaimmalaš bargovugiid biologiija oahpahussii. Daid geavaheapmi livččii gánnáhahtti sihke biologiija liikoma ahte oahppanbohtosiid dáfus.