Sievin Kiurunkankaan moniperiodisen asuinpaikan eläinosteologisen aineiston analyysi ja tulkinnat

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Sievin Kiurunkankaan vuosien 2020 ja 2022 arkeologisten kaivausten eläinosteologista aineistoa. Kiurunkangas on moniperiodinen esihistoriallinen asuinpaikkakohde. Tutkielmassani pyrin selvittämään asuinpaikan asukkaiden ruokailu- ja elämäntapoja sekä suhdetta eläimiin. Tutkimusmetodeinani ovat morfologinen lajintunnistus sekä kvantitatiiviset menetelmät.

Aineisto sisälsi runsaasti linnun ja kalan luita. Linnuista lajitasolle tunnistettavissa oli teerin ja metson luita, kaloista puolestaan hauen luita. Nisäkkäistä aineistossa oli tunnistettavissa majavan, hylkeen, ketun sekä hirvieläimen luita. Palaneen luuaineiston fragmentaarisuuden vuoksi aineistossa oli myös paljon lajitasolle tunnistamattomia luita.

Aineiston perusteella tärkeimpiä saaliseläimiä ovat olleet hauki ja metsäkanalinnut. Aineisto ei viittaa suureen nisäkkäiden pyyntimäärään. Asuinpaikalla on siis suosittu varmempia ravinnonlähteitä. Tämä voi kertoa siitä, että Kiurunkangas on voinut olla talvikauden asuinpaikka. Ajatusta talvikautisesta asutuksesta tukee myös se, ettei aineistossa ollut tunnistettavissa vesilintujen luita, ja tunnistetut nisäkäslajit ovat sellaisia, joiden pyynnissä talvi on ollut yksi tärkeimmistä pyyntiajoista. On hyvin mahdollista, että Kiurunkankaan asuinpaikka on ollut osa vuodenaikaiskiertoon perustuvaa elintapaa.

Aineiston anatomisten jakaumien perusteella on todennäköistä, että linnut on käsitelty ja hyödynnetty asuinpaikalla. Hauen anatominen jakauma puolestaan viittaa siihen, että pääosa hauista on todennäköisesti käsitelty asuinpaikalla ja säilötty, mutta lopulta syöty jossain muualla. Majavan ja hylkeen anatomiset jakaumat viittaavat molemmat siihen, että lajien yksilöt on käsitelty asuinpaikalla. Ketusta oli tunnistettavissa yksi jalka/kämmenpöydän luu, mikä voi viitata pelkkään turkikseen. Hirvieläimestä oli tunnistettavissa kaksi sarven kappaletta, mikä voi kertoa pyynnistä ja käsittelystä jossain toisaalla, ainoastaan sarvien ja luuttomien osien päätyessä asuinpaikalle.

Aineiston perusteella ei voida esittää varmoja tulkintoja Kiurunkankaan asukkaiden uskomuspohjasta tai suhtautumisesta eläimiin. Aineiston palaneisuus voidaan kuitenkin tulkita tulen "ruokkimisena” ihmisten ruualla. Aineiston majavalta ja hylkeeltä puuttuivat myös niiden kallot, mikä voi kertoa näiden eläinten päihin liitetyistä uskomuksista. Myös hirvieläimen luiden puute voi kertoa eläimeen liittyvistä uskomuksista ja toimintatavoista. Luuaineiston lisäksi Kiurunkankaan löytöaineistoon kuuluva pronssisekoitteinen linturiipus sekä kivinen mahdollisesti eläintä esittävä kiviesineen tekele kertovat todennäköisesti siitä, että eläimet ovat olleet tärkeässä roolissa Kiurunkankaan asukkaiden elämässä läpi esihistorian.