“Anyone who couldn't get out was doomed to a life of endless bitching – the life they were leading now” : seksismin, rasismin ja kapitalismin intersektiot Natsuo Kirinon Outin henkilöhahmoissa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Natsuo Kirinon teosta Out (1997) intersektionaalisen feministisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Kirinon tuotannosta ei ole hänen kansainvälisestä tunnettavuudestaan huolimatta tehty suomennoksia tai suomenkielistä tutkimusta, mikä tekee tutkielmastani tarpeellisen lisän Suomen kirjallisuudentutkimuksen kentälle.

Johdannossa ja teorialuvussa esittelen lähtökohtiani intersektionaalisen feministiseen analyysiin. Teen sijoittumiseni suomalaisena korkeakouluopiskelijana näkyväksi ja pohdin tämän vaikutuksia tutkielmaani. Esittelen Japanin naisasialiikkeen, länsimaisen feministisen kirjallisuudentutkimuksen ja intersektionaalisuuden historiaa sekä globaalin etelän/pohjoisen käsitteistöä ja näiden merkitystä tutkimukselleni.

Analyysini kohdistuu teoksen keskeisimpiin hahmoihin ja heidän kohtaamien valtajärjestelmien, eri toten sukupuolen, luokan ja etnisyyden, intersektioihin 1990-luvun Japanin kontekstissa. Nostan esiin niitä keinoja, joilla Kirino muodostaa hahmoistaan moniulotteisia ja realistisia kuvaelmia teoksen fyysisestä ja ajallisesta kontekstista. Analysoin "hyvä vaimo, viisas äiti" (ryōsai kenbo) -ilmiötä, globaalista etelästä Japaniin muuttavien asemaa, kuplatalouden jälkeisen Japanin perhekuvaa sekä muita käsittelemilleni hahmoille olennaisia kontekstisidonnaisia valtajärjestelmiä.

Päätännössä esitän, että Out-teoksen henkilöhahmojen jäsenet eivät ole yksiselitteisesti sorretuja tai sortajia. Kuvailen, miten Kirinon henkilökerronta aktiivisesti vastustaa definitiivisiin johtopäätöksiin päätymistä ja miten se onkin odotettu tulos intersektionaalisessa analyysissä. Esitän myös jatkotutkimuksen aiheita, kuten teoksen lapsikuvaa ja Tokion eri kaupunginosien mainintojen merkityksien tarkastelua.