Monialajohtajuus yleisissä kirjastoissa : haastattelututkimus pohjoissuomalaisten yleisten kirjastojen johtajien kokemuksista liittyen monialajohtajuuteen

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella monialajohtajuutta yleisissä kirjastoissa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia yleisen kirjaston johtajilla oli monialajohtajuudesta. Kirjaston johtajien tehtävänkuva on laaja ja se voi ulottua myös kirjaston ulkopuolelle. Kirjaston johtajan vastuulla voi olla esimerkiksi kunnan kulttuuritoimi, kansalaisopisto tai museo. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kirjastonjohtajien koulutus soveltuu eri tehtäviin, mistä he ovat saaneet tai hankkineet tehtävissä tarvittavaa tietoa, kuinka heitä on perehdytetty eri tehtäviin, kuinka yleisten kirjastojen johtajat kokevat selviytyvänsä tehtävistään ja millaisia haasteita tai hyötyjä monialajohtajuuteen liittyy. Tutkimus on aiheellinen siksi, että monialajohtajuutta esiintyy useassa kirjastossa, erityisesti, mutta ei pelkästään, kokoluokaltaan pienempien kuntien kirjastoissa, eikä tätä aihetta ole vielä juurikaan tutkittu. Aihe on myös kirjaston käytännön työelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeä. Kun johtajan vastuita lisätään, tarkoittaa se, että resurssit vähenevät jostakin muusta tehtävästä tai johtajan työtaakka kasvaa aiemmasta. Tutkimus lisää tietoutta siitä, onko kirjaston johtajien tehtävien laajentaminen kannattavaa. Tutkimuksen kautta myös alan ammattilaiset ja opiskelijat voivat varautua nykyisiin ja tuleviin työelämän haasteisiin.

Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelut toteutettiin Teams-sovelluksen avulla. Tutkimusaineisto koostui kuudesta yleisen kirjaston johtajan haastattelusta. Johtajilla tuli olla kokemusta monialajohtajuudesta. Haastattelut tehtiin syksyllä 2024. Haastattelussa kysyttiin haastateltavien koulutustaustasta, työnkuvasta, tehtävien kestosta, tehtäviin perehdytyksestä, monialajohtajuuteen liittyvästä tiedonhankinnasta, työarjesta, työnhallinasta ja monialajohtajuuteen liittyvistä negatiivisista ja positiivisista seikoista.

Tulokset osoittavat, että johtajien tehtävät ovat moninaisia. Kirjaston lisäksi johtajien vastuulla oli hajautuneesti kulttuuritoimen johtaminen, museot, kansalaisopisto, lasten- ja nuorten harrastustoiminta, kunnan viestintä ja kuntamarkkinointi. Perehdytys tehtäviin oli vähäistä. Merkittäväksi tueksi monialajohtajuudessa osoittautui vastaavanlaisia tehtäviä tekevät kollegat. Monialajohtajuuden arki on kiireistä ja rikkonaista.

Tuloksista voi päätellä, että työssä menestyäkseen, monialajohtajalta vaaditaan oikeanlaisia persoonallisuuden piirteitä. Vaarana monialajohtajuudessa on, että työ houkuttelee vain sekatyöstä kiinnostuneita henkilöitä ja työ voi myös viedä voimavaroja kirjastoon liittyvästä kehitystyöstä. Positiivista monialajohtajuudessa on yhteistyön lisääntyminen, verkostojen laajentuminen ja työn monipuolisuus. Toiset yksiköt ja toimialat tulevat paremmin tutuiksi ja tämä parantaa tiedonkulkua ja voi vähentää työtehtävien päällekkäisyyksiä.