Alkuasemaisen ablatiivilausekkeen semantiikkaa : vertailukohteena verbittömät tapahtumanilmaukset

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani elollisviitteisen alkuasemaisen ablatiivilausekkeen semantiikkaa. Tutkielmani tavoite on vertailla alkuasemaisen ablatiivilausekkeen saamia semanttisia rooleja verbillisissä ja verbittömissä ilmauksissa.

Aineistoni koostuu verbillisistä lauseista, joiden vertailukohteena toimii verbittömät tapahtumanilmaukset. Västi tutkii väitöskirjassaan ”Verbittömät tapahtumanilmaukset. Suunnannäyttäjinä LÄHDE- ja KOHDE-konstruktio” (2012) niin ikään elollisviitteisiä alkuasemaisia ablatiivi- ja allatiivilausekkeita verbittömissä ilmauksissa. Hän nimeää verbittömissä tapahtumanilmauksissa esiintyville elollisviitteisille alkuasemaisille ablatiivilausekkeelle neljä erilaista merkitystyyppiä. Pro gradu -tutkielmassani nimeän ja kuvailen yhteensä 11 merkitystyyppiä, jotka elollisviitteinen alkuasemainen ablatiivilauseke voi saada verbillisissä lauseissa. Jokainen merkitystyyppi kuvaa tiettyä tilannetyyppiä, jonka osallistuja ablatiivilauseke on.

Tutkielmani aineisto on korpusaineisto, joka koostuu 300 lauseesta. Olen kerännyt aineiston valmiista tekstiaineistokokoelmasta Korp-tietokannasta, tarkemmin Ylen suomenkielinen uutisarkisto -korpuksesta. Lauseita on tasaisesti vuosilta 2011–2021. Puolet aineiston tapauksista on aktiivimuotoisia ja puolet passiivimuotoisia lauseita.

Tärkeimpänä teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani on kognitiivinen konstruktiokielioppi, joka antaa suuntaviivat aineiston semanttiselle analyysille. Västi käsittelee väitöskirjassaan kognitiivista konstruktiokielioppia Goldbergin (1995) kehittelemin suuntaviivoin, minkä vuoksi Goldbergin ajatukset ovat myös minun tutkielmassani suuressa roolissa. Yksi Västin väitöskirjatutkimuksen tavoitteista on osoittaa, että Goldbergin kehittämä semanttisten roolien jako argumentti- ja osallistujarooleihin on hyödyllinen ja perusteltu. Kyseiset roolit mahdollistavat Västin verbittömien ilmausten tarkastelun, ja vertailun mahdollistamisen vuoksi ne toimivat myös minun analyysini välineenä. Osallistujaroolit näkyvät tutkielmassani eksplisiittisesti siten, että merkitystyypit on nimetty ablatiivilausekkeen saaman osallistujaroolin mukaan.

Kaikki neljä Västin nimeämistä merkitystyypeistä (LUOPUJA, TUOTTAJA, TOIMIJA sekä TAHATON LUOVUTTAJA) ovat mahdollisia sellaisenaan myös verbillisissä ilmauksissa ja esiintyvät tutkielmani aineistossa, mikä on suurin yhtäläisyys verbillisissä ja verbittömissä ilmauksissa. Merkitystyyppien sisällä huomattavin yhtäläisyys on se, että minun aineistoni lauseet jakautuvat merkitystyyppien sisällä aktiivi- ja passiivimuotoihin samassa suhteessa kuin Västin aineiston parafraasit.

Suurin ero verbillisten ja verbittömien ilmausten välillä liittyy myös merkitystyyppien määrään, sillä nimeän tutkielmassani viisi sellaista merkitystyyppiä (LÄPIKÄVIJÄ, ESTETTY, VASTAAJA, ODOTETTU TOIMIJA ja OMISTAJA), jotka eivät Västin väitöskirjatutkimuksen mukaan ole mahdollisia verbittömissä lauseissa.

Olen osoittanut pro gradu -tutkielmassani, että alkuasemaisena elollisviitteinen ablatiivilauseke voi saada sellaisia rooleja, joita ei ole tavallisesti nimetty kuuluvaksi ablatiivin sijan merkitykseen. Tutkielmani osoittaa lisäksi, että esiintymätaajuudeltaan harvinaisin paikallissija voi saada alkuasemaisena jopa 11 erilaista osallistujaroolia tapahtumanilmauksissa ja että ablatiivilausekkeen merkitykseen vaikuttaa, onko ilmauksessa predikaattiverbiä vai ei.