”He on toisenlaisen tiedon äärellä täällä luokkatilassa” : yläkoulun aineenopettajien käsityksiä informaatiolukutaidosta ja sen opettamisesta monilukutaitokäsitteen puitteissa

Abstract

Tässä laadullisessa tutkielmassa selvitettiin yläastetason reaaliaineiden aineenopettajien käsityksiä monilukutaidosta, sen merkityksestä opettajuudessa sekä sen opettamisen keinoista. Pro gradu -tutkielmani aihe kumpuaa aiemmasta kotimaisesta tutkimuksesta aiheen tiimoilta, mutta pyrkii ennen kaikkea kuvailevaan, fenomenografiseen otteeseen. Työni tavoitteena on selvittää opettajien tapaa sanallistaa monilukutaitoa, jotta ymmärrettäisiin, mitä informaatiolukutaitoon liittyviä valmiuksia opettajat opettavat. Tutkimuksessa informaatiolukutaito ja monilukutaito toimivat rinnakkaisina käsitteinä.

Tutkielmani aineiston muodostavat neljän yläasteen aineenopettajat haastattelut. Tutkimusotteeksi valikoitui laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelu. Analyysimenetelmänä on teoriaohjautuva sisällönanalyysi, jossa hyödynnän Kuhlthaun, Maniotesin ja Casparin (2015) ohjatun tutkimisen mallia. Kategorisoin haastatteluvastaukset teemoihin, joiden perustana toimii edellä mainittu ohjatun tutkimisen malli ja siihen sisältyvät tiedonhankintatyöskentelyn vaiheet.

Tulokset osoittivat, että yläasteopettajat pyrkivät opettamaan monilukutaitoa monipuolisesti, mutta opettamisen resurssirajoitteet ja oppilaiden oma motivaatio ovat isossa roolissa onnistumisessa. Haastattelussa ja analysoinnissa ilmenevät ohjatun tutkimisen mallin sovelletut vaiheet osoittivat, että tiedonhaun prosessin arvioiminen ja valmiin oppimistehtävän esittämisen vaatimukset vaihtelevat opettajien välillä suuresti. Toisinaan opettajat arvioivat mielestään tarkasti oppilaiden tiedonhankinnan käytäntöjä, mutta myöntävät pärjäävien ja itseohjautuvien oppilaiden jäävän vähemmälle huomiolle tarkemmassa tarkastelussa ja ohjauksessa. Lisäksi jotkut opettajista eivät edellytä valmiiden tehtävien esittämistä, vedoten yläasteikäisten oppilaiden yleiseen ujouteen ja estyneisyyteen. Opettajat arvioivat omat oppilaansa kohtalaisen monilukutaitoisiksi ja tunnistivat puutteisiin vaikuttavat taustailmiöt, ja toisaalta myös ne valmiudet, jotka ovat vahvoja.

Opettajat kertoivat toisinaan pyrkivänsä oppilaan mielenkiinnon herättämiseen oppilasjohtoisen aiheenvalinnan kautta. Tämän huomataan vaikuttavan tiedonhaun onnistumiseen myönteisemmin, kuin opettajajohtoisesti määrätty aiheenvalinta. Tulokset tukevat Alamettälän (2022) väitöskirjatutkimusta, jonka mukaan ohjatun tutkimisen alkuvaiheisiin panostaminen vaikutti myöhempien vaiheiden onnistumiseen. Toisin kuin Tannin (2013) opettajaharjoittelijoita koskevassa tutkimuksessa, tämän tutkielman tulokset osoittavat, että opettajilla itsellään on selkeä käsitys monilukutaidon käsitteestä ja sen opettamisesta käytännön tasolla. Alamettälän ja Sormusen (2015) tutkimuksessa monilukutaidon opettaminen linkittyi opetettavan aihesisällön painottamiseen aineenopetuksessa, mikä ilmenee myös tämän tutkielman haastateltavien puheissa.