Koulutuksen periytyvyys : yhteiskuntaluokan merkitys kouluttautumisessa

Abstract

Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on keskittyä tarkastelemaan yhteiskuntaluokan ja koulutuksen välistä yhteyttä. Ilmiötä tarkastellaan pääasiassa suomalaisen koulutusjärjestelmän kontekstissa. Yhteiskuntaluokkien näkökulmasta pystytään tarkastelemaan aihetta laajasti erilaisten tekijöiden kautta. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä sen ymmärtämisen avulla näitä tekijöitä voidaan entistä paremmin huomioida esimerkiksi koulutuspolitiikan ja koulutusinstituutioiden kehittämisessä. Koulutuksen periytyvyyden tutkimisella voidaan myös tunnistaa sellaisia koulutusjärjestelmissä tiukasti sisällä olevia rakenteita ja tekijöitä, jotka saattavat jo varhaisessa vaiheessa koulu-uraa vaikuttaa mahdollisuuksiin ja motivaatioon kouluttautua pidemmälle.

Tutkimus toteutetaan laadullisena kirjallisuuskatsauksena, joka määritellään tutkimustavaksi, jolla tutkitaan alkuperäistutkimuksia tiivistäen jo olemassa olevan olennaisen tiedon aihepiiristä ja tehden sen pohjalta johtopäätöksiä omaan tutkimuskysymykseen liittyen, saaden lopputulokseksi kriittisesti tarkastellun synteesin. Tutkielma on mielekästä toteuttaa kirjallisuuskatsauksena, sillä siten voidaan rakentaa aiheesta kokonaiskuva. Aiheesta on tehty laajasti tutkimusta eri tieteenaloilla, jolloin aiheeseen saadaan kattava näkökulma nimenomaan koulutussosiologisesta ja kasvatustieteellisestä näkökulmasta.

Tutkielman tavoitteena on vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin, joissa pohdittiin millainen yhteys luokkataustalla on yksilön kouluttautumiseen sekä sitä, miten koulutuksen periytyvyyttä on selitetty. Akateemisten ja ei-akateemisten perheiden jälkeläisten yliopisto-opintoihin hakeutumisen mahdollisuudessa havaitaan selkeä ero. On havaittu, että korkeakoulutettujen vanhempien lapset hankkivat korkea-asteen koulutuksen todennäköisemmin, kuin matalasti koulutettujen vanhempien lapset. Koulutuksen periytyvyyttä selittävät rationaalisen valinnan teoria, koulumenestys, reproduktioteoria sekä kulttuuriset selitysmallit. Tutkielmassa tarkastellaan myös sosiaalista liikkuvuutta, jolla tarkoitetaan yksilön päätymistä erilaiseen luokka-asemaan kuin vanhempansa. Koulutusta pidetään yhtenä tärkeimmistä sosiaalisen liikkuvuuden välineistä.