The social use of space in Minoan Palaces : a comparative GIS analysis
Rapakko, Jonas (2025-05-09)
© University of Oulu, 2025. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2025. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202504022382
Kuvaus
Tiivistelmä
The Minoan Palaces of Bronze Age Crete have puzzled scholars for more than a century, since the early excavations on sites like Knossos during the early 20th century. Debates over the social use and meaning of the buildings have lasted for decades, with the initial labelling of the buildings as “palaces” by early scholars such as Arthur Evans painting a picture of the buildings as royal residences and administrative centres in a hierarchical society, challenged by the more novel and theoretically nuanced view of the Palaces as forming more communal, ceremonial buildings in a society formed around more non-hierarchical, heterarchical principles. This study seeks to understand in greater depth the social use of space in the Palaces – how they were used in conditioning social interaction, the formation of identities, and how they were experienced as ceremonial buildings –from an heterarchical view on Minoan society. The study focuses on the Neopalatial (ca. 1750–1490 BCE) Palaces of Crete – Knossos, Phaistos, Malia, Zakros and Galatas. The study utilises GIS (Geographical Information System) methods – accessibility and visibility analyses – to analytically assess spatial phenomena within the buildings that would have affected their social use and perception. Minoan Palaces arguably manipulated social behaviour and experience of space in order to create a socially and cosmologically meaningful experience of the buildings, as well as working as active agents in the formation of Neopalatial society.
Kreetan pronssikautiset “palatsit” ovat ihmetyttäneet tutkijoita jo yli vuosisadan, siitä saakka kun varhaisia kaivauksia suoritettiin Knossoksen kaltaisilla kohteilla 1900-luvun alussa. Keskustelu rakennusten sosiaalisesta käytöstä ja merkityksestä on jatkunut vuosikymmeniä, rakennusten nimittämisestä ”palatseiksi” varhaisten tutkijoiden kuten Arthur Evansin toimesta maalatessa kuvan rakennuksista kuninkaallisina asumuksina ja hallinnollisina keskuksina hierarkkisessa yhteiskunnassa, näkemys jonka on haastanut uudempi ja teoreettisesti vivahteikkaampi ajatus ”palatseista” yhteisöllisinä, seremoniallisina rakennuksina yhteiskunnassa, joka olisi rakentunut enemmän epähierarkkisten, heterarkkisten periaatteiden mukaisesti. Tämä tutkimus pyrkii ymmärtämään syvemmin tilan sosiaalista käyttöä ”palatseissa” – kuinka niitä käytettiin muokkaamaan sosiaalista kanssakäymistä, identiteettien muodostamisessa, ja kuinka ne koettiin seremoniallisina rakennuksina – heterarkkisesta näkökulmasta minolaiseen yhteiskuntaan. Tutkimus keskittyy uuden palatsikauden (n. 1750–1490 eaa.) ”palatseihin” Kreetalla – Knossos, Faistos, Malia, Zakros ja Galatas. Tutkimuksessa hyödynnetään paikkatietojärjestelmän (GIS, Geographical Information System) menetelmiä – saavutettavuus- ja näkyvyysanalyyseja – tarkastelemaan analyyttisesti spatiaalisia ilmiöitä rakennusten sisällä jotka vaikuttivat niiden sosiaaliseen käyttöön ja tilan käsitykseen. Minolaiset ”palatsit” näyttävät manipuloineen sosiaalista käyttäytymistä ja tilan kokemusta tarkoituksenaan luoda sosiaalisesti ja kosmologisesti merkityksellinen kokemus rakennuksista, sekä toimineen aktiivisina toimijoina uuden palatsikauden yhteiskunnan muodostamisessa.
Original papers
-
Herva, V.-P., & Rapakko, J. (2023). Insides, outsides and the labyrinth: Knossos, palatial space and environmental perception in Minoan Crete. Journal of Social Archaeology, 23(3), 264–285. https://doi.org/10.1177/14696053231186771 https://doi.org/10.1177/14696053231186771
-
Rapakko, J. (2023). Building social distances in neopalatial crete: A comparison of accessibility in minoan palaces. Journal of Mediterranean Archaeology, 36(1), 3–41. https://doi.org/10.1558/jma.26675 https://doi.org/10.1558/jma.26675
-
Rapakko, J. (in press). Space, transformation and the negotiation of Neopalatial society: The mutability of the pier-and-door partition in its social context. Journal of Greek Archaeology.
Osajulkaisut
-
Herva, V.-P., & Rapakko, J. (2023). Insides, outsides and the labyrinth: Knossos, palatial space and environmental perception in Minoan Crete. Journal of Social Archaeology, 23(3), 264–285. https://doi.org/10.1177/14696053231186771 https://doi.org/10.1177/14696053231186771
-
Rapakko, J. (2023). Building social distances in neopalatial crete: A comparison of accessibility in minoan palaces. Journal of Mediterranean Archaeology, 36(1), 3–41. https://doi.org/10.1558/jma.26675 https://doi.org/10.1558/jma.26675
-
Rapakko, J. (in press). Space, transformation and the negotiation of Neopalatial society: The mutability of the pier-and-door partition in its social context. Journal of Greek Archaeology.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]