Varhaiskasvatushenkilöstön ja lasten yhteinen liikkuminen ja sen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin

Abstract

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatushenkilöstön ja lasten yhteinen liikkuminen toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaislapsuudessa luodaan pohja liikkumiselle, joten on tärkeää tarkastella henkilöstön ja lasten yhteistä liikkumista varhaiskasvatuksessa.

Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkodin henkilöstö kokee yhteisen liikkumisen vaikuttavan työhyvinvointiin. Tämä on tärkeää, sillä työntekijän hyvinvointi heijastuu lapsen hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2024. Tutkimukseen osallistui Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevasta varhaiskasvatusyksiköstä yhteensä viisi varhaiskasvatuksen työntekijää ja kolmetoista alle kouluikäistä lasta. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto koostuu tutkimukseen osallistuneiden lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön yksilöhaastatteluista. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset ja henkilöstö liikkuvat yhteisesti saavutettavissa olevassa liikkumisympäristössä kasvattajien aktiivisen toiminnan avulla, pedagogisen suunnittelun ja organisaation tukemana. Henkilöstön tuki ja läsnäolo mahdollistavat yhteisen liikkumisen toteutumisen. Niin ikään ohjattuun ja turvalliseen liikkumiseen kiinnitetään huomiota varhaiskasvatuksessa. Lisäksi johdon ja yhteistyötahojen tuki nähdään merkittävänä tekijänä yhteiseen liikkumiseen kannustaessa. Lasten vastausten perusteella yhteisesti liikuttiin henkilöstön tuella ohjatun liikkumisen aikana. Lasten mukaan yhteisen liikkumisen ympäristönä toimivat päiväkodin piha ja muu lähiympäristö, jossa henkilöstön läsnäolo vaikutti myönteisesti yhteiseen liikkumiseen.

Yhteisen liikkumisen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ilmeni positiivisina tunteina. Varhaiskasvatuksen arjessa ulkoilu tukee henkilöstön hyvinvointia. Liikkumista sisältävä työ koettiin terveyttä ylläpitävänä, jossa työpäivään sisältyvän palauttavan tauon tarpeellisuus korostui. Henkilöstön aloitteellisuus osallistua lasten kanssa liikkumiseen vaikutti positiivisesti henkilöstön ja lasten yhteiseen liikkumiseen. Tutkimus osoitti lasten ja henkilöstön yhteisen liikkumisen toteutuneen monipuolisesti varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimus vahvisti oletusta siitä, kuinka liikkumisen ja työhyvinvoinnin kokemus on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että henkilöstö sitoutuu yhteiseen liikkumiseen lasten yksilölliset tarpeet huomioiden. Liikkumista edistämään tarvitaan kokonaisvaltaista tukea niin kasvatusyhteisöltä, johdolta, kuin koko organisaatiolta.