Matematiikan opetukseen yhdistetty toiminnallisuus lukiossa : opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia
Eikkula, Liisa-Maija; Remes, Päivi (2025-04-22)
L.-M. Eikkula; P. Remes
22.04.2025
© 2025, Liisa-Maija Eikkula, Päivi Remes. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202504222818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202504222818
Tiivistelmä
Aikaisempien tutkimusten valossa nuoret liikkuvat liian vähän. Etenkin lukiolaisilla istumista kertyy päivän aikana paljon, eivätkä ikäkaudelle laaditut liikuntasuositukset toteudu. Toiminnal-linen opetus on yksi keino lisätä lukio-opiskelijoiden opiskelupäivän aikaista liikkumista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lukion opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia liittyen ma-tematiikan oppituntien aikaiseen toiminnallisuuteen oppimisen näkökulmasta. Tutkielmassa saa-daan myös vastaus siihen, millaista toiminnallista opetusta lukion matematiikan oppitunneilla voi toteuttaa.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty osana Fyysisesti aktiiviset oppitunnit lukiossa -tutkimusta keväällä 2024. Haastatteluaineisto on kerätty kahdesta lukiosta ja se koostuu kahdesta opettajahaastattelusta sekä kuudesta opiskelijahaastattelusta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluaineistojen analysointi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluaineiston lisäksi tutkimusaineistoon kuuluvat kahden toiminnallisuutta sisältäneen matematiikan oppitunnin havainnointiaineistot ja tuntisuunnitelmat. Havainnointiaineistot kerät-tiin matematiikan oppitunneilta, joissa opettajat toteuttivat toiminnallista opetusta pistetyöskente-lynä oppitunnin keskivaiheessa. Opiskelijat kiersivät luokan ulkopuolelle sijoitetut tehtäväpisteet kolmen henkilön pienryhmissä. Oppituntien kesto oli 75 minuuttia.
Tutkimuksen haastatteluaineistojen perusteella voidaan todeta, että sekä opettajien että opiskeli-joiden kokemukset toiminnallisista matematiikan oppitunneista olivat pääsääntöisesti positiivisia. Toiminnallinen opetus osana lukion matematiikan oppituntia koettiin hyväksi tavaksi lisätä liiket-tä oppituntiin. Liikkumisen lisäämisen ja istumisen tauottamisen lisäksi toiminnallisuudella näh-tiin olevan suotuisia vaikutuksia oppimiseen ja opiskelumotivaatioon. Toiminnallisuuden todet-tiin lisäävän mielenkiintoa matematiikan oppiainetta kohtaan. Normaaliin luokkahuonetyöskente-lyyn verrattuna vapaamman oppimisympäristön sallimaa vertaisoppimista ja matematiikan kie-lentämisen merkitystä myös korostettiin. Toiminnallisten opetusmenetelmien koettiin vaikuttavan positiivisesti oppimista edistäviin tekijöihin, kuten vireystilaan ja keskittymiskykyyn.
Opettajat ja opiskelijat olivat kohdanneet myös toiminnallisuuteen liittyviä haasteita. Esimerkiksi ujot opiskelijat tulee huomioida toiminnallista opetusta toteutettaessa. Oppitunnin toiminnallisen osuuden kesto ei saisi olla liian pitkä, jotta laskurutiineille jää riittävästi aikaa. Opettajat totesivat, että vaikka toiminnallisen oppitunnin suunnitteluun ja toteutukseen kuluu aikaa, se kuitenkin tehostaa oppitunnin aikaista oppimista.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty osana Fyysisesti aktiiviset oppitunnit lukiossa -tutkimusta keväällä 2024. Haastatteluaineisto on kerätty kahdesta lukiosta ja se koostuu kahdesta opettajahaastattelusta sekä kuudesta opiskelijahaastattelusta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluaineistojen analysointi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluaineiston lisäksi tutkimusaineistoon kuuluvat kahden toiminnallisuutta sisältäneen matematiikan oppitunnin havainnointiaineistot ja tuntisuunnitelmat. Havainnointiaineistot kerät-tiin matematiikan oppitunneilta, joissa opettajat toteuttivat toiminnallista opetusta pistetyöskente-lynä oppitunnin keskivaiheessa. Opiskelijat kiersivät luokan ulkopuolelle sijoitetut tehtäväpisteet kolmen henkilön pienryhmissä. Oppituntien kesto oli 75 minuuttia.
Tutkimuksen haastatteluaineistojen perusteella voidaan todeta, että sekä opettajien että opiskeli-joiden kokemukset toiminnallisista matematiikan oppitunneista olivat pääsääntöisesti positiivisia. Toiminnallinen opetus osana lukion matematiikan oppituntia koettiin hyväksi tavaksi lisätä liiket-tä oppituntiin. Liikkumisen lisäämisen ja istumisen tauottamisen lisäksi toiminnallisuudella näh-tiin olevan suotuisia vaikutuksia oppimiseen ja opiskelumotivaatioon. Toiminnallisuuden todet-tiin lisäävän mielenkiintoa matematiikan oppiainetta kohtaan. Normaaliin luokkahuonetyöskente-lyyn verrattuna vapaamman oppimisympäristön sallimaa vertaisoppimista ja matematiikan kie-lentämisen merkitystä myös korostettiin. Toiminnallisten opetusmenetelmien koettiin vaikuttavan positiivisesti oppimista edistäviin tekijöihin, kuten vireystilaan ja keskittymiskykyyn.
Opettajat ja opiskelijat olivat kohdanneet myös toiminnallisuuteen liittyviä haasteita. Esimerkiksi ujot opiskelijat tulee huomioida toiminnallista opetusta toteutettaessa. Oppitunnin toiminnallisen osuuden kesto ei saisi olla liian pitkä, jotta laskurutiineille jää riittävästi aikaa. Opettajat totesivat, että vaikka toiminnallisen oppitunnin suunnitteluun ja toteutukseen kuluu aikaa, se kuitenkin tehostaa oppitunnin aikaista oppimista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37957]