Koronapandemian aikaisen valtion velkaantumisen vaikutus Suomen talouteen ja talouskasvuun

Abstract

Koronapandemian iskiessä maailmalle vuonna 2020, oli murroksessa terveydenhuollon lisäksi myös talous. Suomen valtio harjoitti elvyttävää talouspolitiikkaa tukien niin yrityksiä, terveydenhuoltoa kuin antamalla enemmän tukia kotitalouksille. Näillä elvytyksillä vältyttiin isommilta romahduksilta, mutta lopputuloksena oli yhteensä 130 miljardia valtion velkaa.

Talouskriisinä koronapandemia yhdistää niin tarjonta- kun kysyntäshokin. Tarjontapuolen vaikutukset alkoivat näkyä, kun hallitus asetti rajoituksia sosiaaliselle ja yritysten toiminnalle. Kysyntäpuolen vaikutukset tulivat esiin yritysten sopeuttaessa toimintaansa näihin rajoituksiin. Koronan aiheuttama shokki muuttui kysyntäshokiksi, joka voi olla jopa voimakkaampi kuin alkuperäinen isku tarjontaan. Tämän vuoksi tällaista ilmiötä on alettu kutsua kirjallisuudessa keynesiläiseksi shokiksi.

Suomi on kokenut talouskriisejä aikaisemminkin. Erityisen lamaannuttava talouskriisi oli 90-luvun lama, ja osittain politiikkatoimia perusteltiin halulla välttää saman virheet kuin aikaisemmin. Kriisissä voidaan nähdä osittain samoja piirteitä taloudellisesta näkökulmasta. Kaikki kriisit ovat kuitenkin omalla tavallaan uniikkeja. Kriisejä leimaa kuitenkin yksi yhdistävä tekijä: kriisi jättää jonkin pysyvät jäljen talouteen, ja muokkaa sitä uudella tavalla.

Ennennäkemättömän suuren julkisen velan odotetaan kuitenkin hidastavan kasvua pitkällä aikavälillä, vaikka lyhyellä aikavälillä se lievensikin kriisin vaikutuksia. Herndon, Ash ja Poll (2014) toistivat Reinhartin ja Rogoffin vuoden 2010 tutkimuksen julkisen velan vaikutuksesta talouskasvuun. Alkuperäisen tutkimuksen laskuvirheiden korjausten jälkeen on valtion velan määrällä pienentävä vaikutus talouskasvuun tulevaisuudessa. Valtioilla, joilla velan suhde bruttokansantuotteeseen on 90 prosenttia, on talouskasvun keskiarvo 2,2 prosenttia. De Soyres, Kawau ha Wang totesivat tutkimuksessaan vuonna 2022 kuitenkin sen, ettei sama malli päde jokaiseen talouteen, vaan talouskasvu riippuu myös muista tekijöistä, kuten maan alkuperäisestä julkisen velan tasosta. Tutkimusten tulos on ollut osittain ristiriitaista, mutta yhä enemmän tutkijat ovat sitä mieltä, että liiallinen valtion velan ottaminen laskee talouskasvua tulevaisuudessa.