Direktiiviset puhetoiminnot ihmisen ja ChatGPT-ohjelmiston keskinäisessä vuorovaikutuksessa

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani direktiivisiä eli ohjailevassa tehtävässä käytettäviä puhetoimintoja ihmisen ja ChatGPT-tekoälyohjelmiston keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia direktiivisiä puhetoimintoja ihminen käyttää keskustellessaan ChatGPT:n kanssa. Kiinnitän tutkielmassani huomiota myös siihen, millaista säännönmukaisuutta ihmisen ja ChatGPT:n keskinäisessä vuorovaikutuksessa esiintyy. Tutkimusaineistoni koostuu 39:stä eri ChatGPT-keskustelusta. Tutkimusmenetelmäni on keskustelunanalyysi.

Tutkimukseni perusteella ihmisen esittämät vuorot ovat usein direktiivisiä eli ChatGPT:n toimintaa ohjailevia. Olen tutkimuksessani jakanut direktiiviset vuorot puhetoiminnon perusteella kysymys-, käsky- ja pyyntö-kategorioihin. Suurin osa ihmisen lähettämistä vuoroista on sijoitettavissa johonkin edellä mainituista kategorioista, mutta tutkimusaineistossani ilmenee myös muita esiintymiä. Olen koostanut nämä muut esiintymät omaksi kategoriakseen, sillä merkittävä määrä ihmisen ja ChatGPT:n keskinäisestä vuorovaikutuksesta on myös muuta kuin ohjailevaa vuorovaikutusta.

Tutkimukseni perusteella ihmisen ja ChatGPT:n keskinäisessä vuorovaikutuksessa käytetään direktiivisistä kategorioista eniten kysymys-kategorian vuoroja. Kysymys-kategorian koko antaa viitteitä siitä, että ihminen käyttää ChatGPT:tä tavallisimmin nimenomaisesti kysymysten esittämiseen ja vastausten hakemiseen. Toiseksi suurin direktiivinen kategoria on käsky-kategoria. Tutkimukseni perusteella käsky on kysymyksen ohella ihmisen yleisimpiä direktiivisiä tapoja viestiä ChatGPT:lle. Käsky-kategoriaan sisältyy lisäksi ihmisen oletus siitä, että ChatGPT kykenee toimimaan ihmisen esittämän käskyn mukaisesti. Direktiivisistä kategorioistani pienin on pyyntö-kategoria. Ihminen esittää vuoronsa ChatGPT:lle selvästi harvemmin pyyntönä kuin kysymyksenä tai käskynä. Pyyntö-kategoriaan lukeutuvien vuorojen vähäisyys voi selittyä sillä, että ihminen kohtelee ChatGPT:tä vuorovaikutustilanteessa inhimillisen viestijän sijaan ei-inhimillisenä ohjelmistona.

Ihmisen ja ChatGPT:n keskinäisen vuorovaikutuksen tutkiminen on tulevaisuuden kannalta erityisen merkityksellisen tutkimuskohde. On tärkeää, että ihmisen ja tekoälyn keskinäistä vuorovaikutusta tutkitaan systemaattisesti erilaisten tekoälyohjelmistojen yleistymisen ja kehittymisen myötä. Tutkimukseni ihmisen ja ChatGPT:n keskinäisestä vuorovaikutuksesta on toistaiseksi ensimmäinen laatuaan, joten se luo samalla pohjan tulevalle keskustelulle ja jatkotutkimukselle.

In this master's thesis, I examine directive actions, which are used in a guiding role, in the interaction between humans and the ChatGPT artificial intelligence software. The purpose of the study is to provide an understanding of the different types of directive actions humans use when conversing with ChatGPT. I also aim to understand the patterns that emerge in the interaction between humans and ChatGPT. The research data consists of 39 different ChatGPT conversations. The research method is conversation analysis.

The study shows that the turns written by humans are often directive, meaning that they guide the actions of ChatGPT. I have categorized directive turns based on the action into questions, commands, and requests. Most of the turns written by humans can be placed into one of the aforementioned categories, but the research data also reveals other occurrences. I have compiled these other occurrences into their own category, as a significant portion of the interaction between humans and ChatGPT is also non-directive.

The most commonly used directive category in the studied data is the question category. The size of the question category suggests that humans most commonly use ChatGPT specifically for asking questions and seeking answers. The second largest directive category is the command category. The study indicates that commands, alongside questions, are one of the most common directive ways humans communicate with ChatGPT. The command category also indicates that humans see ChatGPT as capable of acting according to the command given. The smallest of the directive categories is the request category. The studied humans clearly present their turns to ChatGPT less frequently as requests than as questions or commands. The scarcity of turns in the request category may be explained by the fact that humans treat ChatGPT as a non-human software rather than a human-like participant in the interaction.

The study of interaction between humans and ChatGPT is a particularly significant research topic for the future. It is important that the interaction between humans and artificial intelligence is systematically studied as various AI software becomes more common and advanced. My research on the interaction between humans and ChatGPT is the first of its kind, thus laying the foundation for future discussions and further research.