Jätevesiverkoston virtaaman mallintaminen : Oulun koekohde
Rajala, Roosa (2025-04-15)
Rajala, Roosa
R. Rajala
15.04.2025
© 2025 Roosa Rajala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202504152696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202504152696
Tiivistelmä
Jätevesiverkostot sekä sen kaivot ja pumppaamot ovat oleellinen osa vesihuoltoa. Jätevesiverkoston seuranta on kuitenkin hankalaa jäteveden vaihtelevan koostumuksen sekä vuotovesien takia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voiko pinnanmittausanturin avulla mallintaa jäteveden virtaamaa. Työn kirjallisuusosiossa perehdyttiin jätevesiverkoston toimintaan, vuotovesiin sekä virtausmittausmenetelmiin. Lisäksi perehdyttiin laskennallisiin menetelmiin kuten erilaisiin mallinnusmenetelmiin.
Työn tutkimuskohteena toimi Oulun alueen neljä jätevesikaivoa, joihin asennettiin pinnanmittausanturit mittaamaan jäteveden pinnan etäisyyttä. Kaivoilla tehtiin virtausmittauksia kannettavalla virtausmittarilla. Mallinnus perustui virtausmittauksiin ja pinnanmittausanturin mittauksiin. Mallin avulla voidaan arvioida jäteveden virtaamaa pelkän pinnanmittausanturin mittauksen avulla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin tietoa jäteveden käyttäytymisestä ja kehitettyjen mallien avulla saatiin verkoston virtaamatietoa. Tärkeänä tuloksena saatiin tietoa pinnanmittausanturin toiminnasta jätevesiverkostossa sekä mallintamisessa, minkä perusteella tehtiin huomioita virhelähteistä sekä niiden vaikutuksista mallinnuksen tulokseen. Mallinnuksen tulokseen vaikuttivat myös muut kaivojen virhelähteet. Kaivon 1 ominaisuudet olivat tutkimukseen parhaimmat sekä kaivon 1 mallinnus onnistui parhaiten verrattuna muihin kaivoihin.
Tuloksia voidaan pitää luotettavina, koska samankaltaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista. Lisäksi täytyy huomioida, että jätevesiverkostoon liittyy aina hallitsemattomia muuttujia. Kaikki tutkimuksessa luodut mallit ovat käyttökelpoisia, jonka perusteella voidaan todeta tutkimuksen onnistuneen.
Työn tutkimuskohteena toimi Oulun alueen neljä jätevesikaivoa, joihin asennettiin pinnanmittausanturit mittaamaan jäteveden pinnan etäisyyttä. Kaivoilla tehtiin virtausmittauksia kannettavalla virtausmittarilla. Mallinnus perustui virtausmittauksiin ja pinnanmittausanturin mittauksiin. Mallin avulla voidaan arvioida jäteveden virtaamaa pelkän pinnanmittausanturin mittauksen avulla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin tietoa jäteveden käyttäytymisestä ja kehitettyjen mallien avulla saatiin verkoston virtaamatietoa. Tärkeänä tuloksena saatiin tietoa pinnanmittausanturin toiminnasta jätevesiverkostossa sekä mallintamisessa, minkä perusteella tehtiin huomioita virhelähteistä sekä niiden vaikutuksista mallinnuksen tulokseen. Mallinnuksen tulokseen vaikuttivat myös muut kaivojen virhelähteet. Kaivon 1 ominaisuudet olivat tutkimukseen parhaimmat sekä kaivon 1 mallinnus onnistui parhaiten verrattuna muihin kaivoihin.
Tuloksia voidaan pitää luotettavina, koska samankaltaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista. Lisäksi täytyy huomioida, että jätevesiverkostoon liittyy aina hallitsemattomia muuttujia. Kaikki tutkimuksessa luodut mallit ovat käyttökelpoisia, jonka perusteella voidaan todeta tutkimuksen onnistuneen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37306]