"Eanan lea earálágan go das lea eallán" : sosioonomastihkalaš guorahallan Lákkonjárgga orohaga Njulloslákkuid siidda ja Sállevári bálgosa boazovázziid báikenammamáhtus

Abstract

Abstract

This study focuses on the toponymic competence of Sámi reindeer herders in the early 21st century from a socio-onomastic perspective. The aim of the study is to determine how place names have been transferred between two generations and which socio-onomastic factors influence the transmission of toponymic competence among reindeer herders. The analysis employs onomastic, socio-onomastic, and interdisciplinary methods. The contextual information sheds light on the linguistic situation in society, changes in the living environment and land use, work practices in reindeer herding, communal relationships, and the historical developments of the region. The study utilizes both established onomastic research methods and new approaches developed specifically for this research.

The research areas are two reindeer herding districts: the Sallivaara herding district in Finland and the Lákkonjárga herding district in Norway. The research material consists of place names passed down through oral tradition and contextual information provided by reindeer herders during interviews conducted in 2007, 2008, 2015, and 2016. The dataset includes a total of 1,783 North Sámi place names, of which 940 are in the Sallivaara herding district and 843 in the Lákkonjárga herding district. A total of 18 male informants participated in the study, nine from each research area. Representatives of the younger generation were between 31 and 48 years old at the time of the interviews, born between 1970 and 1987, while representatives of the older generation were between 57 and 87 years old, born between 1931 and 1951.

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan porosaamelaisten paikannimitaitoa 2000-luvun alkupuolella sosio-onomastisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikannimistö on siirtynyt kahden sukupolven välillä ja mitkä sosio-onomastiset tekijät vaikuttavat porosaamelaisten paikannimitaidon siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Analyysissä hyödynnetään onomastisia, sosio-onomastisia ja monialaisia menetelmiä. Tutkimuksen kontekstitiedot valottavat yhteiskunnan kielitilannetta, elinympäristön ja maankäytön muutoksia, poronhoidon työskentelymalleja, yhteisöllisiä suhteita sekä alueen historiallisia kehityskulkuja. Paikannimistön analysoinnissa käytetään sekä vakiintuneita onomastisia tutkimusmenetelmiä, että uusia, tämän tutkimuksen yhteydessä kehitettyjä lähestymistapoja.

Tutkimus kohdistuu kahteen poronhoitoalueeseen: Suomen Sallivaaran paliskuntaan ja Norjan Lákkonjárgan paliskuntaan. Tutkimusaineisto perustuu suulliseen perimätietoon siirtyneisiin paikannimiin sekä informanttien haastatteluista kerättyihin kontekstitietoihin vuosilta 2007, 2008, 2015 ja 2016. Aineistoon sisältyy yhteensä 1783 pohjoissaamenkielistä paikannimeä, joista 940 sijaitsee Sallivaaran paliskunnassa ja 843 Lákkonjárgan paliskunnassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 miespuolista informanttia, yhdeksän kummaltakin tutkimusalueelta. Nuoremman sukupolven edustajat olivat haastatteluajankohtana 31–48-vuotiaita ja syntyneet vuosina 1970–1987, kun taas vanhemman sukupolven edustajat olivat 57–87-vuotiaita ja syntyneet vuosina 1931–1951.

Abstrákta

Dát nákkosgirji lea sosionomastihkalaš dutkamuš boazovázziid báikenammamáhtus 2000-logu álggogeahčen. Dutkamuš guorahallá báikenamaid sirdašuvvama guovtti buolvva gaskkas ja mat sosiolingvistihkalaš áššit váikkuhit boazovázziid buolvvaidgaskasaš báikenammamáhttui. Dutkamušas geavahuvvojit onomastihkalaš, sosioonomastihkalaš ja fágaidrasttildeaddji analysat. Konteakstadieđut fas muitalit servodagaid gielladilis, eallinbirrasiin, orrun-, eanangeavahan- ja boazodoallobargovugiin, oktavuođain eará servošiiguin ja guovllu historjjás. Dutkanmateriála analyseremis geavahuvvojit metodat, mat leat dábálaččat geavahuvvon báikenammadutkamis ja ođđa metodat, mat leat ráhkaduvvon dán dutkamuša várás.

Dutkanguovllut leat guovtti riikka boazoguohtuneatnamat Sámis: Sállevári bálggus Suoma bealde ja Lákkonjárgga orohat Norgga bealde. Dutkanmateriálan lea njálmmálaš nammageardi ja dieđut, maid boazovázzit leat muitalan jearahallamiin jagiin 2007, 2008, 2015 ja 2016. Dutkanmateriála sisttisdoallá oktiibuot 1783 davvisámegiel báikenama, main 843 leat Lákkonjárgga orohagas ja 940 Sállevári bálgosis. Dutkamuša informánttat leat guovtti buolvva almmáiolbmot. Sii leat oktiibuot 18, goappáge guovllus ovcci. Nuorat buolvva informánttat leat leamaš jearahallama áigge 31–48-jahkásaččat ja riegádan jagiid 1970–1987. Boarrásit buolvva informánttat leat leamaš fas 57–87-jahkásaččat ja riegádan jagiid 1931–1951.