Prinsessaleikkejä ja auktoriteetteja : tyttö- ja naiskuva lastenkuvakirjoissa Tatu ja Patu päiväkodissa (2004) sekä Tatu ja Patu kesäleirillä (2021)

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vertailevalla otteella tyttö- ja naiskuvaa Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjoittamissa ja kuvittamissa lastenkuvakirjoissa Tatu ja Patu päiväkodissa (2004) sekä Tatu ja Patu kesäleirillä (2021). Tutkielmani on sidottu feministiseen kirjallisuudentutkimukseen, jonka piirissä on pyritty problematisoimaan kirjallisuuden tapoja esittää sukupuolia. Tutkimuksessani nojaan Stuart Hallin representaatioteoriaan ja Judih Butlerin ajatuksiin sukupuolen performatiivisuudesta. Hyödynnän myös aiemmin julkaistuja Tatu ja Patu -tutkimuksia vahvistaakseni tekemieni havaintojen objektiivisuutta. Tutkimukseni tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä siitä, millaiseen tyttö- ja naiskuvaan lapset lastenkuvakirjoja katsellessaan ja lukiessaan törmäävät.

Analyysissani jaottelen aineistostani lähiluvun myötä esiin nousseita huomioita teemoittain. Tarkastelen laadullisesti sitä, millä tavoilla naissukupuolta teoksissa esitetään ja rakennetaan, ja toisaalta sitä, millä tavoilla länsimaissa vallitsevaa binääristä sukupuolijaottelua haastetaan teoksissa. Havainnoin myös teosten välisiä eroja tyttö- ja naiskuvassa. Tunnistan niin tekstin kuin kuvan tasolta stereotyyppisiä ja siitä poikkeavia naissukupuolen representaatioita ja butlerilaisen ajattelutavan mukaisia esityksiä, joita tarkastelen lähemmin käymällä keskustelua teorioiden ja aiempien tutkimusten kanssa. Yksittäisten hahmojen ja niiden toiminnan analysoinnin ohessa kiinnitän huomiota laajempiin kokonaisuuksiin, joilla sukupuolesta tehdään pitkälti toistettavissa oleva, tunnistettava ominaisuus. Kiinnitän tutkimuksessani huomiota sukupuolen rakentumiseen teosten teksteissä tyttö- ja naishahmoille annettujen nimitysten, roolien ja puheenvuorojen kautta. Kuvatasolla tarkastelen erityisesti hahmojen ulkoisia piirteitä, ruumiinkieltä ja osallistumista toimintaan. Päädyn myös haastamaan lastenkuvakirjallisuuden parissa työnsä, perheensä tai oman mielenkiintonsa puolesta toimivat lukemaan teoksia vastakarvaan, kyseenalaistamaan tekemiäni sukupuolijaotteluita ja käymään aiheesta keskustelua erityisesti teosten kohderyhmän kanssa.

Tutkimuksessani löydän teoksista selviä viitteitä pyrkimyksestä kohti monipuolisempaa tyttö- ja naiskuvaa. Teoksista vanhempi jää pitkälti stereotyyppisiä sukupuolikuvia vahvistavaksi, siinä missä uudempi käyttää stereotyyppejä ennemminkin kokonaisuutta täydentävinä trooppeina. Tyttö- ja naiskuva rakentuu teoksissa enimmäkseen kuvatasolla, mutta myös tekstillä on tärkeä tyttö- ja naishahmoja verbaalisesti tarkentava rooli. Tutkielmassani esittämillä aineistoesimerkeillä ja niitä analysoimalla osoitan, kuinka pienilläkin asioilla lastenkuvakirjallisuuden tyttö- ja naiskuva kykenee laajentamaan ja toisaalta tukemaan perinteistä sukupuolikuvaa.