Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren miekkavalaiden ravintokäyttäytymisen yhtäläisyydet ja erot
Hakala, Heikki (2025-03-17)
Hakala, Heikki
H. Hakala
17.03.2025
© 2025, Heikki Hakala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202503172063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202503172063
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsaus aiheesta ”Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren miekkavalaiden ravintokäyttäytymisen yhtäläisyydet ja erot” keskittyy edellä mainittujen alueiden miekkavalaisiin, niiden ravintoon sekä ravintokäyttäytymiseen. Tutkielman primääriaineistona toimii 28 akateemista julkaisua, joita on tarkasteltu laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmillä. Tutkimusaineiston perusteella kirjallisuuskatsaus keskittyy useampaan Pohjois-Atlantin miekkavalaspopulaatioon sekä Tyynenmeren osalta erityisesti residenttimiekkavalaspopulaatioihin. Tyynellämerellä eläviä avomeri- ja transienttiekotyypin miekkavalaita hyödynnetään vertailukohteina niiltä osin, kun ne aineistossa esiintyvät.
Miekkavalas on merten huippupeto, jolla on paljon erilaisia saalistustapoja. Miekkavalaiden on tutkittu käyttävän yli 140:a eri saalislajia ravinnokseen eripuolilla maapallon merialueita. Ne ovat levinneet kaikille merialueille ja ihmistä lukuun ottamatta niillä ei ole luontaisia niitä saalistavia petoja.
Miekkavalaat ovat erialueilla erikoistuneet erilaisiin saaliseläimiin. Miekkavalaat jaotellaan yleisesti nisäkäs- tai kalaravintoon erikoistumisen pohjalta. Tämän lisäksi erityisesti Pohjois-Atlantilla olevien miekkavalaspopulaatioiden ravinnossa on havaittu paljon eroavaisuuksia. Eroista huolimatta sillin eri alalajit ovat lähes kaikilla alueilla miekkavalaiden ravintoa. Poikkeuksena ovat vain täysin nisäkkäisiin erikoistuneet Pohjois-Atlantin miekkavalaat, jotka eivät käyttäneet silliä ravintonaan lainkaan. Miekkavalaiden ravintokäyttäytymisestä löytyi useita vaihtoehtoisia saalistustapoja sillin saalistamiseen, kuten ”carousel feeding”-metodi. Nisäkkäiden saalistuksesta oli tietona vain voiman merkitys ja kaikuluotaimen mahdollinen käyttämättömyys. Lohi oli erityisen merkittävä ravinnonkohde Tyynenmeren residenteillä. Sen saalistamisesta oli tietona kaikuluotauksen merkitys ja miekkavalaiden nopeuden antama etu saalistuksessa.
Miekkavalaiden tutkiminen on erittäin haastavaa valaiden eläessä meressä. Tästä syystä havaintojen tekeminen on vaikeaa ja tutkimukset ovat usein suppeita. Miekkavalaiden ravinnon koostumusta on selvitetty erityisesti vakaiden isotooppianalyysien avulla ja kvantitatiivisella rasvahappoanalyysillä. Miekkavalaisiin liittyen on vielä paljon tutkittavaa. Erityisesti ekotyyppien määrittäminen vaatii selkeämpää tietoa miekkavalaiden liikkeistä ja ravinnosta.
Miekkavalas on merten huippupeto, jolla on paljon erilaisia saalistustapoja. Miekkavalaiden on tutkittu käyttävän yli 140:a eri saalislajia ravinnokseen eripuolilla maapallon merialueita. Ne ovat levinneet kaikille merialueille ja ihmistä lukuun ottamatta niillä ei ole luontaisia niitä saalistavia petoja.
Miekkavalaat ovat erialueilla erikoistuneet erilaisiin saaliseläimiin. Miekkavalaat jaotellaan yleisesti nisäkäs- tai kalaravintoon erikoistumisen pohjalta. Tämän lisäksi erityisesti Pohjois-Atlantilla olevien miekkavalaspopulaatioiden ravinnossa on havaittu paljon eroavaisuuksia. Eroista huolimatta sillin eri alalajit ovat lähes kaikilla alueilla miekkavalaiden ravintoa. Poikkeuksena ovat vain täysin nisäkkäisiin erikoistuneet Pohjois-Atlantin miekkavalaat, jotka eivät käyttäneet silliä ravintonaan lainkaan. Miekkavalaiden ravintokäyttäytymisestä löytyi useita vaihtoehtoisia saalistustapoja sillin saalistamiseen, kuten ”carousel feeding”-metodi. Nisäkkäiden saalistuksesta oli tietona vain voiman merkitys ja kaikuluotaimen mahdollinen käyttämättömyys. Lohi oli erityisen merkittävä ravinnonkohde Tyynenmeren residenteillä. Sen saalistamisesta oli tietona kaikuluotauksen merkitys ja miekkavalaiden nopeuden antama etu saalistuksessa.
Miekkavalaiden tutkiminen on erittäin haastavaa valaiden eläessä meressä. Tästä syystä havaintojen tekeminen on vaikeaa ja tutkimukset ovat usein suppeita. Miekkavalaiden ravinnon koostumusta on selvitetty erityisesti vakaiden isotooppianalyysien avulla ja kvantitatiivisella rasvahappoanalyysillä. Miekkavalaisiin liittyen on vielä paljon tutkittavaa. Erityisesti ekotyyppien määrittäminen vaatii selkeämpää tietoa miekkavalaiden liikkeistä ja ravinnosta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]