ADHD-diagnosoitujen oppilaiden oppimista tukevat interventiokeinot alakoulussa
Lind, Ava; Ojala, Nelli (2025-03-17)
A. Lind; N. Ojala
17.03.2025
© 2025 Ava Lind, Nelli Ojala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202503172047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202503172047
Tiivistelmä
ADHD-diagnosoitujen oppilaiden määrä on kasvanut, mikä on asettanut uusia haasteita peruskoulun opetukselle ja oppilaan tukemiselle. ADHD vaikuttaa oppimiseen ja käyttäytymiseen monin tavoin ja sen oireet, kuten toiminnanohjauksen vaikeudet, impulsiivisuus ja keskittymisvaikeudet heijastuvat usein luokkahuoneen toimintaan ja oppilaan oppimiseen. Koska ADHD-oireet voivat ilmetä yksilöllisesti, oppilaiden tukemiseen tarvitaan monipuolisia ja joustavia interventiokeinoja, jotka huomioivat sekä oppilaan että opetusympäristön tarpeet. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee, millaiset interventiokeinot tukevat ADHD-diagnosoitujen oppilaiden oppimista ja millä tavoin opettajat voivat pedagogisin keinoin edistää keskittymistä ja käyttäytymisen säätelyä. Aihe valikoitui julkisen keskustelu pohjalta ADHD-oppilaiden tuen tarpeista sekä omista henkilökohtaisista kiinnostuksistamme aihetta kohtaan.
Tutkielman menetelmänä käytämme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka mahdollistaa tutkimuksen kohteena olevan ilmiön monipuolisen tarkastelun sekä antaa pohjaa tieteellisesti perustelluille johtopäätöksille. Tutkimusaineistomme koostuu ADHD:n oppimisen ja käyttäytymiseen liittyvistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joiden avulla saamme laajan kuvan aiheesta. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti interventiokeinot, jotka soveltuvat suomalaiseen koulujärjestelmään. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrimme luomaan kattavat käsityksen ADHD-diagnosoitujen oppilaiden tukemisesta ja opettajien käytännön mahdollisuuksista vastata näihin haasteisiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että ADHD:n vaikutukset ja tukemisen tarpeet edellyttävät moniulotteista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät yksilölliset tukikeinot, kouluyhteisön rooli ja opettajan pedagoginen osaaminen. Moni interventiokeino kuten toiminnanohjauksen tukeminen ja oppilaan itsesäätelytaitojen harjoittaminen hyödyntää myös muita oppilaita, joiden oireet eivät täytä ADHD-diagnoosin kriteerejä. Tämä korostaa inklusiivisen ja joustavan opetuksen merkitystä.
Tutkielman menetelmänä käytämme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka mahdollistaa tutkimuksen kohteena olevan ilmiön monipuolisen tarkastelun sekä antaa pohjaa tieteellisesti perustelluille johtopäätöksille. Tutkimusaineistomme koostuu ADHD:n oppimisen ja käyttäytymiseen liittyvistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joiden avulla saamme laajan kuvan aiheesta. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti interventiokeinot, jotka soveltuvat suomalaiseen koulujärjestelmään. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrimme luomaan kattavat käsityksen ADHD-diagnosoitujen oppilaiden tukemisesta ja opettajien käytännön mahdollisuuksista vastata näihin haasteisiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että ADHD:n vaikutukset ja tukemisen tarpeet edellyttävät moniulotteista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät yksilölliset tukikeinot, kouluyhteisön rooli ja opettajan pedagoginen osaaminen. Moni interventiokeino kuten toiminnanohjauksen tukeminen ja oppilaan itsesäätelytaitojen harjoittaminen hyödyntää myös muita oppilaita, joiden oireet eivät täytä ADHD-diagnoosin kriteerejä. Tämä korostaa inklusiivisen ja joustavan opetuksen merkitystä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/