Aleksandra Kollontain kritiikki porvarillisia feministejä kohtaan vuosina 1905-1920
Holappa, Niina (2025-02-26)
Holappa, Niina
N. Holappa
26.02.2025
© 2025 Niina Holappa. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502261852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502261852
Tiivistelmä
Mistä syystä työläisnaisen pitäisi ryhtyä yhteistyöhön porvarillisen feministien kanssa? Kuka itseasiassa hyötyisi tällaisesta liitosta? Ehdottomasti ei ainakaan työläisnainen. Työläisnainen on itse oma pelastajansa: hänen tulevaisuutensa on hänen omissa käsissään. Työläisnainen vartioi hänen oman luokkansa etuja eikä ole jakautunut hienoista puheista, jotka käsittelevät ”maailmaa, jonka kaikki naiset jakavat”.
Näin kirjoitti Aleksandra Kollontai teoksessaan ”The Social Basis of the Woman Question”. Kollontain kirjoituksesta huokuu hänen intohimonsa sosialismia ja naisasiaa kohtaan sekä kritiikki porvarillisia feministejä kohtaan. Miten Aleksandra Kollontai kritisoi porvarillisia feministejä? Mistä Kollontain kritiikki porvarillisia feministejä kohtaan tuli ja miksi hän kritisoi porvarillisia feministejä? Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia Aleksandra Kollontain ajattelua feminismistä ja vastata edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
Tutkielman ajallinen rajaus on 1905–1930-luvut. Tutkielma alkaa vuodesta 1905, sillä Kollontai alkoi pohtia naiskysymystä tarkemmin tuona vuonna. Naisliike myös syntyi Venäjällä kunnolla vasta vuonna 1905. Kollontain ajatuksissa tapahtui myös muutoksia ajansaatossa. Ajallinen rajaus jatkuu vuoteen 1920, jolloin Kollontain kirjoitus perhe ja kommunistinen valtio julkaistiin. Perhe ja kommunistinen valtio on viimeinen Kollontain kirjoitus, jota käytän tutkielmassa, jonka vuoksi olen rajannut tutkielman loppuvan ajallisesti vuoteen 1920. Tutkielmassa ei ole selkeää maantieteellistä rajausta, sillä vaikka Kollontai toimi pääasiassa Venäjällä, oli hänen elämässään paljon kansainvälisyyttä, jonka vuoksi ei ole olennaista tarkastella hänen toimiaan vain Venäjän kontekstissa. Sosialismi ja kommunismi olivat myös kansainvälisiä ilmiöitä.
Näin kirjoitti Aleksandra Kollontai teoksessaan ”The Social Basis of the Woman Question”. Kollontain kirjoituksesta huokuu hänen intohimonsa sosialismia ja naisasiaa kohtaan sekä kritiikki porvarillisia feministejä kohtaan. Miten Aleksandra Kollontai kritisoi porvarillisia feministejä? Mistä Kollontain kritiikki porvarillisia feministejä kohtaan tuli ja miksi hän kritisoi porvarillisia feministejä? Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia Aleksandra Kollontain ajattelua feminismistä ja vastata edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
Tutkielman ajallinen rajaus on 1905–1930-luvut. Tutkielma alkaa vuodesta 1905, sillä Kollontai alkoi pohtia naiskysymystä tarkemmin tuona vuonna. Naisliike myös syntyi Venäjällä kunnolla vasta vuonna 1905. Kollontain ajatuksissa tapahtui myös muutoksia ajansaatossa. Ajallinen rajaus jatkuu vuoteen 1920, jolloin Kollontain kirjoitus perhe ja kommunistinen valtio julkaistiin. Perhe ja kommunistinen valtio on viimeinen Kollontain kirjoitus, jota käytän tutkielmassa, jonka vuoksi olen rajannut tutkielman loppuvan ajallisesti vuoteen 1920. Tutkielmassa ei ole selkeää maantieteellistä rajausta, sillä vaikka Kollontai toimi pääasiassa Venäjällä, oli hänen elämässään paljon kansainvälisyyttä, jonka vuoksi ei ole olennaista tarkastella hänen toimiaan vain Venäjän kontekstissa. Sosialismi ja kommunismi olivat myös kansainvälisiä ilmiöitä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]