Improvisoinnin hyötyjä ja opetusmenetelmiä soitonopetuksessa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee improvisoinnin hyötyjä ja opetusmenetelmiä soitonopetuksessa. Aineisto on kerätty yksilöhaastatteluilla, joihin osallistui viisi musiikkipedagogiopiskelijaa, jotka olivat opiskelleet vähintään kolme vuotta. Haastatteluissa kysyttiin opiskelijoiden kokemuksia improvisointiin liittyvistä hyödyistä ja opetusmenetelmistä, joita heille oli käytetty improvisoinnin opetuksessa. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi.

Haastatteluissa esille tulleet improvisoinnin hyödyt jaettiin neljään pääluokkaan: musiikillisten taitojen kehitys, luovuus ja itseilmaisu, emotionaaliset hyödyt sekä sosiaaliset hyödyt. Musiikillisten taitojen kehitykseen liittyvät hyödyt liittyivät instrumentin hallintaan, kuuntelutaitoihin, musiikilliseen joustavuuteen, musiikin ymmärtämiseen ja yhteissoittotaitoihin. Improvisointi oli auttanut luovuudessa ja itseilmaisussa mahdollistamalla musiikillisen itseilmaisun ja tunteiden ilmaisemisen, kehittänyt luovuutta ja auttanut keksimään innovatiivisia musiikillisia ideoita. Emotionaalisia hyötyjä olivat vapauden ja vapautumisen tunteet, lisääntynyt itseluottamus, positiiviset tunteet, täydellisyyden tavoittelun väheneminen, onnistumisen kokemukset, motivaatio ja inspiraatio sekä hetkessä eläminen ja keskittyminen. Sosiaalisia hyötyjä olivat rohkeuden, spontaaniuden ja leikkisyyden lisääntyminen.

Opetusmenetelmistä haastatteluissa korostuivat eniten musiikin rakenteisiin perustuvat menetelmät, mikä tarkoittaa esimerkiksi keskittymistä äänen tuottamisen tekniikkaan, dynamiikkaan, rytmiikkaan tai säveltasoon improvisoinnin opetuksessa. Esimerkkeihin perustuvissa opetusmenetelmissä keskeistä ovat oppilaalle annettavat improvisointiin liittyvät esimerkit, jotka voivat liittyä myös johonkin tiettyyn musiikkityyliin. Vapaaseen ilmaisuun perustuvissa menetelmissä opettamisen pääpaino on kokeilun vapaudessa ja rajoituksia ei ole tai niitä on vähemmän. Vuorovaikutukseen ja reagointiin keskittyvässä improvisoinnin opetuksessa huomio keskittyy soittajien välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja toisiin reagointiin.